IMMIKKOORTOQ 1: Smart Sustainable Tourism

Siunertaq: Oqaatsip smartimik piujuartitsisumik takornarialerinerup isumasiornissaa, oqaatsillu taassumap piffimmi aaliangersimasumi takornarialerinerup iluani qanoq inerisaanermi atorneqarsinnaaneranik misissuinissaq

1. Takornarilerinerup piujartitsinerullu isumasiornerat

Takornarialerineq aningaasaqarnikkut qaffatsitsinissamut ingerlatsissutissatut atorneqarsinnaavoq, taamaakkaluaq nunarsuaq tamakkerlugu qanoq takornarialerinerup ajalasoortitsisinnaaneranik takussutissarpassuaqarpoq, pinngortitamut, uumassusillit assigiinngissitaanerannut piffinnilu pineqartuni inuiaqatigiinnut. Oqaluttuarisaanerullu aamma takussutissarsivaa takornarialerineq sivikitsukullaasartoq, takornarialerinerullu aallartinnginneranit piffigisat takornarialerilernerup kingunerisaanik ajornerulerlutik inissittartut. Taakku assersuutit tunngavigalugit piujuartitsisumik takornarialerinerup pitsaasumik inissisimalersimanera tunngavissivaa ilutigisaanillu nutaamik paasisaqarfigineqarsimalluni, takornarialerineq piujuartitsisumik ineriartornissamut atorneqarsinnaasoq, matumani takornarialerineq inuiaqatigiinnik siammasinnerusunik avatangiisinullu anguniakkanut atugassianngorluni inerisarneqassasoq. (Holden, 2000).

Aaqqissuussat assigiinngitsut marluupput, siullermik takornarialerinerup sakkutut atorneratigut aningaasaqassutsikkut iluanaarutigineqarsinnaanera, aappaattut piujuartitsisumik ineriartortitsiniarnermi takornariaqarneq anguniakkatut inissisimatinnissaa, tassani atugarissaarnermut piujuartitsinissamullu tamanik isiginnittumik periuseqarnissaq pingaartinneqarluni. 

Piujuartitsisumik takornarialerinerup isumaanik ersarissisitsineq Andrew Holdenip (2000) atuakkiaanit Environment and Tourismimit isumassarsiarineqarpoq, tassani eqikkarlugu naqissuserneqarmat piujuartitsisumik takornarialerinerup sivikitsumik sivisunermilluunniit aningaasaqarnermut, inuiaqatigiinnik avatangiisinullu sunniutissaanik qajassuussisuusuusoq, ilutigisaanik isumalluutinik ataavartitsisuulluni, inuiaqatigiinni naapertuilluarneq inerisarneqarluni piffinnilu inuiaqatigiinnut iluaqutaalluni. 

Piujuartitsisumik takornarialerineq immikkoortortanik suleqatigiinnillu arlalippassuarnik kisiannilu imminnut atassuteqartunik imaqarpoq, taakkulu tamarmiullutik takornarialerinerup aaqqissuussaaneranik toqqammaviliillutik (immikkoortoq 2.1. takuuk). Arlaannaalluunniit kisimiilluni siunissani tamakkiisumik kisimiilluni aqutarinngilaa, aaliangiinerillu piffimmi ataatsimi pisut aaqqissuussaanerup iluani immikkoortuni allaniittunut sunniuteqartarput. Taamaammat takornarialerinerup iluani aaqqissuussami peqataasut tamarmiullutik katitigaasimanerup paasisaqarfiginissaa pingaaruteqartoq tamarmillu periusissiaminni piujuartitsineq aqutsisutut inissisimatittariaqarlugu. 

1.2 Smartimik takornarialerinerup isumasiornera

Europa-Kommissioni naapertorlugu aaqqissuussaq “smartimik takornarialerineq” tassaavoq digitalinik sakkunik inerisaaneq, tassani ataatsimut takornariaqarfiit, takornarialerisut takornariat, neqeroorutit kiffartuutissallu inissinneqarlutik, taakku tamarmiullutik piujuartitsisumik inerisaaniarnermi piffinni inuiaqatigiinnut, suliffeqarfiit nutaalianut kulturikkullu kingornussanut ikorfartuutaammata. Tamaat eqikkarlugu smartimik takornarialerinerup ujartugarivaa takornarialerinerup piujuartitsisumik ingerlanissaa kikkunnullu tamanut tikikkuminartuunissaa.

1.3 The tourism system
Takornarialerinerup paasinissaa imaattariaqarpoq aaqqissuussatut isigisassaq, suliffeqarfinnik takornarianillu taamaallaat imaqanngimmat, kisiannili inuiaqatigiinnik avatangiisinillu ilanngussaqartuummat. Taamatut isiginninnerup ajornarunnaarsippaa katitikkap modelitut ataasiusutut isigineqarsinnaanngortinneqarnera, tassani immikkoortut assigiinngitsut qanoq ataqatigeerrannerannik takussuserneqarsinnaalersillugit (assiliaq 1 takuuk).

Et billede, der indeholder tekst, skærmbillede, Font/skrifttype, nummer/tal Indhold genereret af kunstig intelligens kan være forkert.

1.3.1 Paasissutissat (input) takornarialerinerup aaqqissuussaaneranut tapertaasut, makkuupput:

  • Takornarialerinermi susassaqartut tamarmik

  • Nunat ilai, uumasut silallu pissusaa taamatuttaarlu eqqumiitsuliorneq kulturilu

  • Inatsisit malittarisassiallu, inuutissarsiornerup ineriartornissaanut aaqqissuussat ikiorsiinissamullu aaqqiissutit

  • Takornariat ataatsimut neqeroorutinik atuinerat, matumani misigisassat, nerisassat, akunnittarfiit assartuussinerillu

  • Takornarialerinermut aningaasaliinerit

Eqikkarlugu, piujuartitsisumik isiginittaasermit isigalugu, pinngortitami inunnillu isumalluutit paasissutissatut (input) pingaaruteqarput. Isumalluutit taakku, atuisut takornariaqarnerup iluani ujartuisarnerinnit politikkikkullu aaliangiisarnernit aqunneqartut, takornarialerinermi aallarnisaasunik aningaasaliinernillu qaffatsitsinissamut sammisuupput. 

1.3.2 Takornarialerinermi aaqqissuussat minnerit (subsystemer)
Takornarialerinermi aaqqissuussaq imminnut qalleraattunik ataqatigiissunillu pingasunik minnernik aaqqissuussanik katitigaavoq. Taakku aaqqissuussat minnerit suliffeqarfinnik ilaqarput, taakku takornariat pisariaqartitaannik qulakkeerinninnissamut suliaqartuullutik, soorlu angalaartitsisartut, hoteliutillit, timmisartortitseqatigiiffiit piffinnilu takornarialerisartut. Takornariartussanik ornigartitsinissaq pillugu piffinni misigisaqartitsineq pingaarnerpaatut inissisimatinneqarpoq.

1.3.3 Takornariaqarnerup sunniutai (output)
Takornarialerinerup output-iisa imaluunniit inernerisa takutippaat, takornarialerineq kulturikkut avatangiisinillu allanngortitsisartoq – tamanna pitsaasumik ajortumilluunniit nassataqarsinnaalluni. Takornariaqarnerup avaterisat ataavartissinnaavai, kisiannili mingutsitsinermik aamma nassataqarsinnaasarluni. Ilutigisaanik takornarialerineq kulturikkut allannguisinnaasarpoq, piffimmi ileqquusut kinaassuserlu nukkatsissinnaallugillu unammillersinnaasarlugit.

Aningaasaqassutsikkut takornarialerineq piffinni periarfissanik pilertortitsisinnaavoq, kisiannili aamma aningaasaqassutsikkut takornarialerineq pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut inissinneqarsinnaasarluni, taamaattoqarneranilu akinik qaffaanerit pilertulertarlutik.

Takornarialerinermi aaqqissuussami naammassisassaq pingaarutilik alla tassaavoq sullitarisap naammagisimaarinninnera (takornariap naammagisimaarinninnera), tamanna takornarialerinerup iluani sullissisut isertitaqarnissaannut qitiulluinnarpoq aningaasaqassutsikkullu iluanaarfissatut, taakkuuppullu naalakkersuisut piffinnilu oqartussaasut ujartugarisaat.     

 1.3.4 Inuiaqatigiinni sunniutit
Naggasiutitut takornarialerinermi aaqqissuussineq nunarsuarmi pisut allanngorarnerannit sunnerneqartarpoq. Siornatigut takornariarpassuaqartitsisarnermit takornariat nutaat avatangiisinut eqeersimaarnerupput, nammineersinnaanerupput, eqaannerupput pitsaassusermillu paasisimasaqarnerullutik.

Inuit inuusarnerat agguaqatigiisillugu ukiuisa qaffakkiartornerisa kingunerivaat nutaanik niuerfinnik periarfissaqalersitsisoqarnera. Aningaasaqassutsikkut periarfissaalersut avatangiisinulli akornutaasinnaasoq, takornariaqarnerup nassatarisai, politikkikkut avatangiisitigullu malittarisassialiortoqarneranik kinguneqartitsipput. Teknologiikkut ineriartornerup smartimik takornarialerisarneq toqqammaveqartilerpaa, nutaanillu isiginnittaatsinik takornarialerinerup iluanut ammaalluni. Atugassarititaasut taamaattut killigeqqusaasunut piumasaqaatilianut assersuutaapput, takornariaqarnerup naleqqussarfigisariaqagai.

IMMIKKOORTOQ 2: Takornarialerinerup pilersuisui (Tourism Supply Chain, TSC)

Siunertaq: Takornarialerinerup pilersuisui paasisaqarfigissallugit taassumallu piujuartitsinissamut pingaassusaa

2.1 Takornarialerinerup pilersuisui

Ukiut 20-it ingerlanerinni takornarialerineq inerisapiloorlunilu nutarterujussuarpoq. Unammillernerup annertoqisup suliffeqarfiit unammillersinnaassuseqalernissaannik nutaamik eqqarsarnissaannik pisariaqartilernikuuai. Takornarialerinerup iluani teknologiinik atuisinnaatinneqarnerup smartimillu takornariaqarnerup pitsaasumik unammillersinnaaneq pisinnaatilernikuuaa, tassani pilersueqatigiit iluanni (Tourism Supply Chain Management – TSCM) eqaatsumik aqutsinikkut pisinnaalernikuulluni. 

Takornarialerinermi aaqqissuusaanerup ilisarnaatigivaa imminnut pinngitsoorsinnaanngitsunik akerleriissunilli soqutigisaqartoqartarnera. TSCM-ili nutaamik isiginnittaatsimik periutsinillu nutaanik eqqussivoq, taakku takornariaqarfinnut aalajangersimasunut pilersuisuni eqaatsumik aqutsinermut atorneqarsinnaallutik. Taakku periutsit siunertarivaat niuerfinni assigiinngitsuni pisariaqartitanik qulakkeerinnissallutik aammalu suliffeqarfiit TSCM-p iluaniittut suliffeqarfittut anguniagaannik naammassinninnissaq.   

Takornarianut nioqqutissanik kiffartuussutinillu tunniussaqarneq suliffeqarfinnik atassusernikorpassuarnit aallaaveqarpoq, taakku tamarmiullutik takornarialerinermi pilersuisuupput.

Pilersuinermi immikkuualuttortat sisamaasut takornarialerinerup inerisarnissaanut toqqammaviusumik pingaaruteqarput:

  • Attractions - Takornariarfik pilerinartunik amerlasuunik neqerooruteqassaaq, taakku takornarianut assigiinngitsunut tulluarsagaassallutik.

  • Accomodations – Tikikkuminartunik tulluartunillu unnuiffissanik periarfissaqassaaq.

  • Access - Takornarialerisunit takornariarfimmut assartuisinnaasussaqassaaq taamatuttaarlu piffimmi assartuissutinik periarfissaqartitsisoqassalluni

  • Amenities – Attaveqatigiinnissamut periarfissaniit eqqagassanut aqutsinernut perusuersartarfeqarnissarlu. Taakku toqqammaviusumik immikkuualuttortat sisamat – takornarialerinerup iluani A’t sisamanik aamma taaneqartartut - susassaqartunit assigiinngitsorpassuarnit inerisarneqartarput, soorlu hoteliutillit, assartuisartut, mikisunik angisuunilluunniit ingerlatsisut, kulturilerisut, pisortat oqartussaqarfii allarpassuarniillu.

Takornarialeriffiusumut piuamaneqassuseq piffimmi aningaasaqassutsimut qaffaataassappat immikkuualuttortat taakku sisamat tamarmiullutik pingaaruteqarluinnarput.

Nalinginnaasumik takornariaqarfimmi takornariaqarnerup pilersuisui (TSC) ingerlatsisunik misigisassanillu neqeroorutinik, pisunik il.il., piffimmut takorniarialerisunit assartuinermik taamatuttaarlu piffimmut aqqutaanilu unnuiffissanik imaqarpoq. Smartimik teknologiit atorlugit takornariaq nammineerluni atorfissaqartitaminik neqeroorutigineqartunik inniminniisinnaavoq. Allatulluunniit takornariap aamma angalatitsivik atorsinnaavaa, taakku angalanermi neqeroorutit tamakkiisut ataatsimoortillugit tunniussinnaasarmassuk. Takornarialerisitsisarfinnit inniminniinerit aqqutigalugit paasissutissaasut downstream suleqatinut avitseqatiginniffiusarput upstream, taakku takornariap pisiarisimasaanik tunniussisartuusarlutik (takuuk asseq 2).


Et billede, der indeholder tekst, diagram, Plan, Parallel

2.2 Sullissisut tamarmik immikkut suliffeqarfiutigisaminni siunnerfillit

Siuliani taaneqareersutut takornariaqarnermi pilersuisut kiffartuutissanik tunniussaqarniarnerminni imminnut pinngitsoorsinnaannginneri, kisiannili susassaqarfigisaminni tamarmik immikkut siunnerfeqarlutik anguniagaqartuuneri eqqaaneqarput, taamaattoqarnerata atassuteqatigiinneq pissaaneqarnerullu oqimaaqatigiinnerat sunnersinnaasarpaa. 

Sullissisut tamarmik immikkut anguniagaqartuugaluarlutik tamarmik anguniagarisaat pingaarneq ataasiuvoq, tamarmillu immikkut anguniakkamut tassunga suleriuseqarlutik.

Takornarialerinermi pilersuisut (TSC) susassaqartut tamarmik immikkut anguniagaat assersuutigalugu ukuusinnaapput. 

  • Niuernermi eqqarsartaaseq – aningaasanik unammillernermillu ukkataqarneq

  • Nunap eqqarsartaasia – malittarisassiorneq pisortallu soqutigisaannik ukkataqarneq

  • Inuiaqatigiit eqqarsartaasiat – ataatsimoornermik, naapertuinissamik piffinnilu inunnik peqataatitsinissamik ukkatarinninneq

  • Inuussutissarsiornermi eqqarsartaaseq – eqaatsuunissamik, nutaaliornissamik ineriartornissamillu ukkataqarneq

Taakku eqqarsartaatsit assigiinngitsut pilersuinerup iluani susassaqartunik suleqatigiilersitsisinnaallutillu assortuunnernik pilersitsisinnaasarput.

Taamaammallu smartimik takornarialerinerup inerisarnissaanut qitiusumik immikkoortortat ukuupput:

  1. Peqqissaartumik suleqatigisassanik toqqaaneq

  2. Suleqatigiit tamarmik suleqatigiinnissamut pisussaaffilissasut aammalu anguniakkatut annertut piujartitsinissamut naleqartitanik isumaqatigiissasut, tamakkulu susassaqartuni tamani periusissiani ersarissunillu iliuuseqarnerni takutinneqartassallutik.

2.3 TSCM-ip ilusilersorneqarnerata piujuartitsisumillu takornarialerinerup inerisarneqarnerata ataqatigiinnerat 

Takornarialerinermi susassaqartut ingerlatsinermikkut tamarmik immikkut angusassatik anguniarlugit suleqatigiittarput. Niuerfiup taassuma iluani ”pakkep” pilerinartup tunniunneqarnissaanik susassaqartut tamavimmik pingaaruteqarput. Tigussaasumik nioqqutigisamut assersuunneqarsinnaavoq, soorlu oqarasuaat angallattagaq, toqqammaviusumik ilusilersugaasoq, sullitap nammineerluni soqutigisani aallaavigalugit immersorsinnaasaa. Angallattagaq piujartussatut sanaajusimappat tamanna sunartaata tamaviani uppernarsarneqassaaq – nioqqutissiaaneranit ineriikkatut nioqqutissanngorneranut.

Piujuartitsilluni pilersuisoqarfimmi (STSC) takornariaqarfiit taakkualu pilerinartortai sualummik sanngiitsutut inisseqqapput. Angorusutat assigiinngeqisut, assersuutigalugu takornariarpassuit piffissap aalajangersimasup iluani pinngortitaliaassassat piffimmilu uumassusillit assigiinngissitaarnerannik innarliinnginnissaq, taakku imminnut tulluanngillat. Siullertut piujuartitsisumik ineriartortitsinissaq takornariaqarfimmi akisussaassuseqartumik ineriartortitsinissamut periusissiaqarnissamik noqqaassuteqarpoq, kisiannili aamma pilersuisoqatigiit ilusilersugaanerat tassunga ineriartortitsinissamut tapertaasussaallutik. Allatut oqaatigalugu takornariarfiup aallaavia, ineriartornissamut pisariaqartitai anguniagaalu ersarissarneqaqqaartariaqarput, niuernermi susassaqarfiit ataqatigiittut sumiissusersisariaqarput, STSC-milu suleqatigiit ineriartornissamut siunnerfigineqartunik tapersersuisariaqarlutik. 

Suleqatissanik toqqaaneq piujuartitsinissamut siunnerfinnik angusaqarnissamut sunniuteqartorujussuuvoq (takuuk asseq 3). Taamatuttaarlu taakku suleqatigiit atassuteqatigiinnerisa qanoq pitsaassuseqartigisumik takornariamut kiffaartuussinerit sunniuteqarnersut aammalu takornariaqarfiup siunissami takornariaqarfittut inerisarnissaanut sunniuteqartorujussuullutik.

IMMIKKOORTOQ 3: Takornarialerinermi susassaqartut

Siunertaq: Takornarialerinermi susassaqartut kinaassusersinissaat

3.1 Takornarialerinermi susassaqartut

STSC-mi susassaqartut assigiinngitsut kinaassusersinissai pingaaruteqarpoq taakkulu pisariaqartitaat misissuataarnissaat. Susassaqartuni toqqaannaq ingerlatitsineq pisarpoq – kiffartuussineq imaluunniit pisiassaq akilerneqartillugu, assersuutigalugu timmisartortitseqatigiiffiit, hotelit, angallammik angalatitsisarfiit, angalaartitsisartut angalatitsiviillu. Takornariat akiliineri STSC-ip positive cash floweqarnissaanik naqissusiisarput, taakku pilersuisut akornanni agguataarneqartarput atuisup/tunisaqartup nuussinerisigut.

Toqqaannanngitsumik susassaqartut tassaapput takornarialerinermi peqatigiiffiit, taakku piffimmik nittarsaassisuusarput takornarianut, susassaqarfimmi ingerlatsisunut oqartussanullu  siunnersuutinik ilitsersuutinillu tunniussaqartartuullutik. 

Nunami oqartussat inatsisiliortarput, taakku takornarialerinermi malittarisassarineqartarput. Piffinni amerlasuuni piffimmi oqartussat aqquserngiortarput, eqqagassalerisarput, allagartalersuisarput il.il. Takornariaqarfimmi innuttaasut sunniinikinnerpaasarput, kisianni susassaqarfinnik periarfissat, piffigisami kiffartuussinermi sullissinerit, matumani assartuutit atorluarsinnaasarpaat, piffimmilu aningaasaqarneq pitsanngortarluni.  Assersuutillu amerlasuut tikkuarpaat innuttaasut takornarialerinerup kingunerisaanik piffimmi naalliuutigilikkanik nammataqartuulersartut.

Susassaqartut pillugit misissueqqissaarneq aatsaat isumaqalersinnaavoq ukkatarisassaq ersarissumik allaaserineqarsimagaangat, assersuutigalugu suliffeqarfik ataasiinnaq aallaavigalugu misissueqqissaarneq (suliffeqarfik ukkataq). 

IMMIKKOORTOQ 4: Takornarialerinermi napparissumik (vertikal) nallarissumillu (horisontal) suleqatigiit

Siunertaq: Takornarialerinermi napparissumik nallarissumillu suleqatigiinnik paasisaqarnissaq

4.1 Takornarialerinermi nallarissumik napparissumillu suleqatigiit

Nallarissumik suleqatigiinneq tassaavoq suliffeqarfiit marluk pikkorinnerpaaffigisareqatigiit suleqatigiinnerat. Siunertarineqarsinnaavoq pilerigineqartup annertussusaanik naaperiaaneq, suliffeqarfiup kisimiilluni matussusersinnaanngisaa. Aammattaaq pisiortorfimmut nioqqutissanik akiliutissanullu isumaqatiginninniarnerni nukittunertut inissisimanissaq imaluunniit sullitamut angisuumut akinik pitsaasunik inissiiniarnermi suleqatigiinnissaq.

Napparissumik suleqatigiinnerup suliffeqarfiit assigiinngitsunik pikkorinnerpaaffillit suleqatigiissittarpai, taakkuullutik takornariap pisariaqartitaanik (TSCM) piviusunngortitsinissamik qulakkeerinnittartut. Paasinartunngorlugu assersuutigineqarsinnaapput napparissumik suleqatigiit tassaasut angalaartitsisartut, angalatitsivinnik suleqateqarnissamik isumaqatigiissuteqartut, taakkulu angalaartitsisartut nioqqutaannik nittarsaassillutillu tuniniaasarlutik. Angalatitsiviit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarfigisartagaat tassaapput hotelit, timmisartuussileqatigiiffiit, umiarsuarnik takornariartitsisartut il.il., taakku unniuffissanik assartuussinernillu takornariaqarfinni isumaginnittuusarlutik.

Takornariaqarfiup pisariaqartissinnaasarpaa nallarissumik suleqateqarnissaq, assersuutigalugu piffinni ingerlatsisunik, taamatuttaarlu aamma napparissunik suleqateqarnerit, taamaaliornikkut takornarialerisunut sullitanullu anngussinnaaniassagamik. Atassuteqalerneq suleqatigiinnerup iluani ataavartussanik isumaqatigiissutissanik pituttuisariaqarneq ajorpoq aammalu katitigaasinnaalluni. Ingerlatsisut ataasiakkaat iluaqutigisaminnik pisiortorfinnik sullitassanillu pingaarutilinnik sivisuumik isumaqatigiissusiorsinnaasarput atassuteqalersinnaasarlutillu, akiliutissarli imaluunniit nioqqutissaq sumi tamaani pisiarineqarsinnaappat taamaaliornissat pisariaqarneq ajorlutik. Tamanulli qitiusoq tassaavoq, STSM-ip iluani pingaarnertut sullissisuusut suleqatigiinnerat tassaasoq imminnut pinngitsoorsinnaanngitsuni suleqatigiinneq.

Suleqatigiinni ataqqeqatigiinneq pingaartorujussuuvoq, pingaaqaarlu suleqatigiinneq tamanut iluaqutaassasoq - aningaasaqassutsikkut ineriartornerullu iluani. Tamanna suleqatigiit akunneranni pilersaarusiornerup ikorfartornissaanut ilisimasanik paasissutissanillu avitseqatigiinnikkut anguneqarsinnaavoq (takuuk asseq 3). STSM-imi pilerinartoq nalunartumiippat suleqatigiit akornanni ataqatigiissaarinissaq pingaaruteqarnerpaasarpoq. Smartimik takornarialerinermi ataatsimut IT-nut isaaveqarneq piusarpoq suleqatigiillu akornani ERP-systeminik atuilertarlutik, tamakkuninnga suliaqarnermi taakku sakkutut pingaarutilittut inissisimalernikuupput.

IMMIKKOORTOQ 5: Aarlerinarsinnaasut

Siunertaq: Aarlerinarsinnaasut paasisaqarfiginissaat

5.1 Aarlerinarsinnaasut

Aarlerinarsinnaasunik misissueqqissaarneq mikro- makro-niveaumi ingerlanneqartassaaq. Piffigisami misissueqqissaarneq suliffeqarfimmi ataatsimi ingerlanneqassaaq – periarfissaappat suliffeqarfiit suleqatigisartakkat qaninnerit peqatigalugit. Makromik misissueqqissaarneq takornarialerinermi pissutsinik nikerarnernillu ukkataqartarpoq, tassani niuernermi pissutsit atuisullu pisariaqartitaat allanngorartartupilussuusinnaasarmata. Uani aamma nunarsuarmi aningaasaqassutsikkut ineriartorneq, aarlerinarsinnaasut assigisaallu ilanngunneqassapput. Takornarialerisut peqatigiiffii, assersuutigiinnarlugu suliffeqarfiit Visit-it paasissutissanik tulluartunik ilanngussisinnaasarput. 

5.2 Pakkersimaagassanik suliniuteqarneq allanillu qinigassaqarnissaq
Aarlerniarsinnaasunik misissueqqissaarneq pakkersimaagassanik suliniuteqarnissanik allanillu qinigassaqarsinnaanissanik aamma imaqartassaaq. Piffimmi silap allanngorarsinnaaqisumi angalaartitsisartoq pinngortitami pisuttuartitsilluni neqerooruteqartartoq, immakkut angalaartitsisartoq il.il., annertuumik akunnatumilluunniit aarlerinartumi inissisimavoq, tassami pilersaarutaasumit allaanermik pisoqaratarsinnaammat, angalaarnissaq unitsinneqartariaqarsinnaavoq piffissarluunniit allanngortariaqalersinnaalluni. Sumik pisoqarnera apeqqutaalluni aaqqissuisuusoq neqeroorutigisaraluaminit allanik neqerooruteqarsinnaasariaqarpoq, takornariap misigerusutaralua allamik neqerooruteqarnikkut matussusersinnaasariaqarmat.

Ingerlatsisup pinngortitaliartitsineq taamaallaat neqeroorutigisarpagu uumassusillit assigiinngissitaarnerannik pitsaanngitsumik sunniuteqarsinnaavoq. Pinngortitami misigisaqartitsineq aningaasanik ingerlatsisumut pilersuisullu sinnerinnut isertitsiviusarput (STSC). Piffigisami uumassusillit assigiinngissitaarnerat pinngortitallu sanngiitsuuneranik ilisimasaqarneq taamatuttaarlu paasissutissat katersornikuusat pinngortitap piujuartitsisumik atorsinnaanissaanut aaliangiisorujussuusarput – aningaasarsiuteqarniarluni siunnerfeqarneq pinngortitap pissusaanit pingaarnerusussaasariaqanngimmat.

Unammillernartoq tassaavoq pilersuisut piffissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu sulisarnerat, taamaattumillu takornariaqarfiit ukiunut marlunnut sivisunermilluunniit isumaqatigiissusiortarlutik. Piffissamik taamak atuineq pinngortitap kaaviaarneranut ingerlaasaanullu ataqatigiisitsilernissamut erloqinarsinnaasarpoq. Aaqqiissutaasinnaasoq tassaavoq misigisassanik arlariinnik neqerooruteqarsinnaaneq, assigiinnik aarlerinarfeqarsinnaasunik imaqanngitsunik.

Pilersuisuni timitalinnik neqerooruteqarfiusuni quersuaqarneq atorneqartarpoq, quersuarlu sullitap eqqaanniitinneqartarpoq, sullitap pisariaqartitai naaperiarsinnaanerorusullugit – matumani neqerootutit tulluarsakkat piffissarlu eqqorlugu tunniussisinnaanissaq. Assinganik piffimmi nioqqutissat kiffartuussissutillu inerisarneqarsinnaapput STSC-ilu, assigiinngissitaartumik sullitap ilimagisaanut naaperiaasinnaanissaq aammalu namminerisamik misigisaqarsinnaanissaq qulakkeerniarlugit (takuuk asseq 3). Allatut oqaatigalugu piffimmi suleqatigiilluni inerisaasoqarsinnaavoq allanik periarfissanik misigisassanik kiffartuussissutinillu tamakkiisunik neqeroorusiortoqarluni (assersuutigalugu timitalimmik neqoroorutinut quersuarmik aqutsineq). Taamaaliornerup aarlerinarsinnaasut annikillisarsinnaavai, piujuartitsisumik takornariartitsisarnerup ineriartorneranik pitsaaninngortitsilluni takornariat STSC-imilu suleqatit ilorrisimaarnerat aallaavigalugu piffigisami aningaasaqarneq pitsaaninngortinneqarsinnaalluni.

Piffimmi innuttaasut immikkut sammineqartarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, taakkuummata takornarialerinermi iluaqutaalluarsinnaasut imaluunniit aamma piffigisartagaanni takornariat piffimmiinnerat pitsaanngitsumik sunnertiffigisinnaasarmassuk. Takornariaqarnerup inissiaqarneq sunniuteqarfigisinnaasarpaa, inissiat ikilisinneqarnerinnik akinillu qaffatsitsilluni, tamanna piffinni amerlasuuni naammagisimaarneqanngittaqaaq. Naammagisimaarinninnginnerup takornarianut akerliunermik uumissuinermillu malitseqartitsisarpoq. Pakkersimaagassanik suliniuteqarneq piffigisamut tunngassuteqartupilussuusarpoq, kisiannili piffimmi piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu piujuartitsisumik takornarialerinermi inerisaanissamut pingaaruteqarluinnarluni. 

5.3 Suleqatissanik toqqaaneq

Susassaqartitsivinnik qitiusunut sunniuteqartussanut suleqatissanik toqqaanissaq eqqarsarluaqqissaartumik ingerlanneqartariaqartarpoq. Tamanna pisiortorfigisassamik nalilersuinissamut ingerlatsinermi pisinnaavoq, tassani pisiortorfigisassap tunniussinnaasai piginnaasaalu makku atorlugit nalilersorneqassammata:

  • Siornatigut suliarisimasaat

  • Tusaamaneqassusaa

  • Suliffeqarfiit allat attuumassuseqanngitsunit akuersissuteqarneri, ass. ESG, ISO14001

  • Pisiortorfiup neqeroorutaanik nalilersuineq

  • Pisiortorfissamut pulaarneq, pulaarnermilu tassanerpiaq pisiortorfiup pissusaanik nalilersuineq

Suliffiit susassaqarfigisaminni tamarmik immikkut siunnerfeqarlutik anguniagaqartuuneri aammalu suliffeqarfiup STSC-imi (Smart Tourism Supply Chain) angissusaa apeqqutaalluni pissaanerup equngasinnaaneranut pisiortorfigisamullu pinngitsuuisinnaaneq aarlerinartuusinnaavoq – sualuppoq suliffeqarfinnut minnerusunut. Pilersuisoqatigiit iluanni imminuinnaq iluanaaruteqarniarluni pissuseqarneq ersinngitsumik piulersinnaammat, ingerlataqartut tamarmik eqqummaariffigisariaqarpaat pinngitsoortinnissaanillu sulissuteqartuartariaqarlutik. Tamanna nammineq pisussuserisap nalimmassarsinnaaneranik imaqarpoq aammalu sullitat pisiortorfiillu pillugit ataavartumik nalilersortarnerisigut.



IMMIKKOORTOQ 6: Massakkut qanoq issuseq paasisaqarfigeriarlugu kingorna siunissami smartimik piujuartitsisumillu takornariaqarfinngortitsineq

Siunertaq: Massakkut ingerlatsinerit paasisaqarfigeriarlugit kingorna siunissami smartimik piujartitsisumillu takornariaqarfinngortitsineq

6.1 Massakkut qanoq issuseq paasisaqarfigeriarlugu kingorna siunissami smartimik piujuartitsisumillu takornariaqarfinngortitsineq

Massakkut pissutsip qanoq issusaanik missueqqissaariarluni siunissamut siunnerfimmik ersarissumik inerisaagaanni takornariaqarfik smartimik piujuartitsisumillu takornariaqarfinngortitsinneqarsinnaavoq, misigisassanik pisuunnguallannartunik pulaartunut neqeroorutilik – ilutigisaanik piffiup avatangiisaanik inuiaqatigiinnillu ataavartitsillunilu iluaqutaasumik.

Taamatut allanngortitsineq arriillunilu ilungersunarsinnaasarpoq, soqutigisallit tamarmik isumaqatigiinermikkut ataatsimoorlutik siunissamut takorluukkamut tamarmillu immikkut susassaqarfimminnut piviusunngortitsinissamut suliniuteqartariaqarmata. Aallaavigisaq tassaavoq, pissutsit piffimmi qanoq issusaannik misissueqqissaarneq, tassanngalu takorluukkat piviusunngortinnissaanut sammisassanik piviusunngortitsisinnaasunik ilisarinnilernissaq. Misissueqqissaarnerup siunertaata ilagivaa, amigaataasinnaasunik matussusiinissaq, tassannga takornarialerinermi kissaatigisap ineriartortinnissaanut angusassat iliuuserineqarniassammata. Iliuuserisat nalilersorneqarlutillu salliunneqassapput, taamaalilluni eqaatsumik ineriartortitsineq ingerlanneqarniassammat.   

Pinngortitami misigisaqartitsineq pingaarnertut pilerinartuutitut inissinneqarsimappat, pissutsit atuuttut qanoq innerannik misissueqqissaarneq, pinngortitap piinik uumasusillit assigiinngissitaarnerannullu erseqqissaanermik imaqartumik suliarineqassaaq. Ataavartumik ataavartitassanik piffiillu immikkut nakkutigisariallit ajortiasinnaasut nalunaaqutersorneqartassapput. 

Akornutaasinnaasunik takunnissinnaalernissaq anguniarlugu misissueqqissaarnermi attaveqaasersuutit, assartuinissamut periarfissat unnuiffissallu annertussussaannik aamma misissuisoqassaaq. Takornariat amerlassusaat qanorlu amerlisarneqarsinnaanerat misissoqqissaarneqassaaq. Piffinni kiffartuutissanik tuniniaanissamullu inerisaanissaq angorusukkaanni, massakkut takornariat kikkuunerinik pisariaqartitaannillu misissueqqissaarnissaq aamma iluaqutaasinnaalluarpoq.

Takornarialerinermi pilersuisoqatigiit (STSC) iluanni smartimik teknologiip atornera piujuartitsisumik suliniuteqarniarnermut pingaaruteqarluinnarsinnaavoq. Teknologiip atorneqartup piginnaasaanik misissuinerup qanoq atorluarneqarsinnaanera aammalu nutaanik teknologiinik eqqussisinnaanissaq ersarissunngortissammagit.

Piffiit inerisarneqarsinnaanerinut killiffigisaat assigiinngitsuni inissisimarrattarput – sikkeriartortuniit inerinnikunut – massakkullu killiffigisat qanoq issusaannik misissuinermi tamanna pingaaruteqartorujussuulluni. Misissuineq piffimmi allannguinissamut aallartisarnissamut imaluunniit suliffeqarfittut inerisarnissaanut toqqammaviusinnaammat. Killiffigisaq suugaluarpalluunniit piffimmi innuttaasut, suliffeqarfiit pisortaqarfiillu peqataatinneqarnissaat pingaaruteqarpoq, siunertarisamut suleqatigiinneq tapersersorneqarnissarlu piniassammata.

Ataatsimut isigalugu pissutsit taakku assigiinngitsut tamarmiullutik ineriartornermut unammillernarsinnaasumut ilapertuutaapput. STSCM-ip inerisarneqarneranut nunap ilaani attaveqaasersuutinik, hub-inik imaluunniit eqiteruffinnik pilersitsinerit piffinnut amerlasuunut pitsaalluinnartumik kinguneqarsimavoq. Assersuutigineqarsinnaasut nutaat ilaatigut Norgep avannaaneersuupput Islandimeersuullutillu.

IMMIKKOORTOQ 7: Takornariat paasissutissaataat (data) piujuartitsisumillu ineriartorneq

Siunertaq: Paasissallugu takornarialerinermi paasissutissaatigilikkat qanoq piujuartitsisumik ineriartornissamut nutaaliornissamullu ilapertuutaasinnaanersut

7.1 Qanoq piujuartitsinermik siuarsaasoqarsinnaava paasissutissat (data) aallaavigalugit

Paasissutissanik avitseqatigiinnerit paasissutissanillu tatiginartunik katersinerit takornarialerinermi piujuartitsisumik pilersuisoqatigiinnit (STSCM) aaliangiinissani tamakkiisunik paasissutissanik toqqammaveqarnissaannut pingaaruteqarluinnarput. Paasissutissat nutartertuakkat isumalluutit takornarianillu pitsaasumik agguataarsinnaalersittarpaat, taamak iliornikkut akunnattoorfiusinnaasut pinngitsoortinneqarsinnaallutik. Allannguisariaqalernermi imaluunniit akornuteqalernermi – ass. assartuinermi – attuumassuteqartuni paasissutissiineq attaveqatigiinnerlu ajornanngittuaraasarput. Pinngortitap paarinissaanut iliuuseqarnissamut suliniutit imaluunniit pisuni crowd management paasissutissanik ikorfartorneqarsinnaapput, paasissutissat loT-init (Internet of Things) katersorneqartuneersunit.

Teknologiip pilerinartut qupperneranni namminerisamik takornariarnermi misigisassanik toqqaasinnaaneq periarfissaatippaa, aammalu takornariat kiffartuussinermi misigisaannik ingerlaannaq utertitsisinnaanerat (feedback) ammaallugu (takuuk asseq 3).

Smartimik teknologi aqqutigalugu takornariat paasissutissaataannik katersat atorlugit misissueqqissaarneq, takornariat misigisaannik aammasulerisarnerinnik nalitusaasuunngitsunik pitsannguinissat toqqammavilerneqarsinnaapput. Tamassumap STSC-imi suliffeqarfiit akigititaminnik eqaallisaasinnaalertarput, aningaasartuutit isumalluutiminnillu atuinerat annikillisinneqarsinnaasarput – ilutigisaanik takornariat sullinneqarnermi misigisaat ilimasuutaannut nalimmassarneqarsinnaalissallutik.

Eqikkarlugu aaqqiissutissanik atuutitsilerneq, paasissutissanik misissueqqissaarnikkut takornariat misigisaannik isumalluutinillu aqutsinerup pitsanngortinnissaannut, piujuartitsisumik takornarialerititsinermut qaffassaataasinnaapput aammalu ataatsimut isigalugu takornariat misigisaannut pitsanngorsaataasinnaallutik.

IMMIKKOORTOQ 8: Pitsanngorsaanermi pilersuisoqatigiit nalilersortarnissaasa pingaassusaat

Siunertaq: Paasissallugu pitsanngorsaanermi pilersuisoqatigiit nalilersorneqartarnissaasa pingaassusaat

8. Pitsanngorsaanermi pilersuisoqatigiit nalilersorneqartarnissaasa pingaassusaat

Pilersueqatigiiffiit akimorlugit pitsaasumik uuttortaanissaq ataqatigiissaarinissarlu naammassisaqarsinnaanerup pitsanngoriarnissaanut pingaaruteqarput. Pilersueqatigiit iluanni pisut aammalu suliffeqarfiit ataasiakkaat suliaat assilianngorlugit ersarissitinneqarsinnaammata.

STSC-imi katitigaaneq pissutaalluni pingaaruteqarpoq uuttuinermi periutsit eqqortut toqqarnissaat, aammalu uuttortagassanik ersarissunik peqarnissaq.

Naammassisaqarsinnaanermut uuttuinermi qitiusartoq tassaavoq kiffartuussap naammagisimaarinninnera – uani takornariap naammagisimaarinninnera. Tassani pilersuisuusut piffimmi naammassinnissinnaanerat uuttortarneqarsinnaavoq.

Kisiannili aamma pingaaruteqarpoq kiffartuussap pisiortorfigisallu atassuteqarnerat, tassani pilersueqatigiit iluanni suliffik ataaseq ukkanneqassalluni. Uani suleqatigiit ataasiakkaat angusassaminnik aalajangiissapput, nalilersueqatigiissapput naammassinnissinaanerminnillu malitseqartitsisumik atassuteqatigiittassallutik.

Eqqarsaatersuutit pingaarutillit aammalu atasussanik aalajangiinerit isumaqarput piujuartitsiniarnermi angusassat iluanni nammaqatigiittumik aningaasaqassutikkut ingerlatsinikkullu anguniagassinneq. Saniatigullu aamma isumaqatigiissusiornissaq pingaaruteqarpoq ugguuna, ajalusoortoqartillugu aningaasaqassutsikkut sulinikkullu soqutiginninneq illukartinneqartariaqartarnissaat, killormuuanillu piujuartitsinissamut anguniakkat atorneqartariaqartarnissaat. 

Ataavartumik pitsannguutissat ingerlanneqartarnerini naammassisinnaasanik nalilersueqattaartarnerit paasissutissaapput pingaarutillit – pilersuisoqatigiit iluanni ataasiakkaani tamani kisianni aamma tamakkiisumik naammassinnissinnaanerup iluani (takuuk asseq 3).




Last modified: Wednesday, 26 November 2025, 6:20 PM