Digitalinngorsaaneq

IMMIKKOORTOQ 1: Intelligentimik (qarasaasiaq atorlugu) takornarialerisarneq pillugu paasinninneq

1.1 Smartimik (digitalimik) takornarialerisarneq suua?
1.2 Smartimik (digitalimik) takornariaqarfik qanoq isumaqarpa, illoqarfik smarteq (digitaleq) suua?
1.3 Smartimik (digitalimik) takornarialerisarnerup immikkuualuttortai
1.4 Smartimik takornarialerisarnerup takornarissanut takornariaqarfinnullu iluaqutissartai

1.1 Smartimik takornarialerisarneq suua?

UNWTO-p oqaatsinik allattorsimaffiutaani (2010) takornarialerineq ”inuiaqatigiinni, piorsarsimassutikkut aningaasaqarnikkullu pisoqarfiuvoq, inunnik, ulluinnarni nalinginnaasumik piffigisaannit, allanut nunanut piffinnulluunniit allanut nuussinermik imaqartartoq, namminerisamik imaluunniit niuernermik/inuussutissarsiornermilluunniit siunertaqarluni”. 

FN-ip oqaatsinut allattorsimaffiani (2025) takornariaqarfik ”piffik timitalik allaffissornertaqarluniluunniit allaffissornertaqanngitsoq aammalu/imaluunniit misissueqqissaarfiusoq misissueqqissaarfiunngitsorluunniit, pulaartut unnuiffigisinnaasaat. Nioqqutissanik kiffartuussinernillu aammalu susassaqarfinnik misigisassaqarfinnillu takornarialerinermi nalitusiartortitsinerup iluani eqiteruffiuvoq (piffeqatigiinneq) aammalu tunngaviusumik takornarialerineq pillugu misissuisarfiulluni. Ornitap susassaqartut assigiinngitsut imminnut avitseqatigiinnermikkut annermik ornigaqarsinnaanngortillugit kattussuutsittarpai. Aamma isikkumigut kinaassutsimigullu tigusassaasuunngilaq, taamaannerata niuernerup iluani unammillersinnaanngortittarpaa”.

Gretzel et al. (2025) smartimik takornarialerineq takornarialerinerup ineriartorneranut sorpassuaqartutut aalassarissutullu pissuseqartutut nassuiaasersorpaa, teknologi nutaaliaasut, paasissutissanik misissuinernut naleqartitaqartumillu aqutseriutsinut akulerutsitsisuulluni, paasissutissallu taakku piffimmi misigisassanut niuernermillu naleqartitsilersussanik neqerooruteqalersitsilluni, naammassiuminarsaaneq, piujuartitsisinnaaneq misigisanillu pisuunngortitsineq ukkatareqqissaarnerisigut.  

Pam Lee et al. (2020) malillugu smartimik takornarialerineq tassaavoq ”IKT-p takornariaqarnerullu assigiikannernerat, teknologilu aqqutigalugu takornarialerinerup allanngornera oqaatigalugu”. Smartphonet teknologiillu taakkununnga attuumassusillit assigiinngitsorpassuartigut imminnut ataqatigiilernerannut IKT-p inissisimanera pingaaruteqarpoq. IKT takorlooruminarsaanermut qitiulluinnarpoq, taamatuttaarlu smartimik takornariaqarnerup inerisarneqarnissaanut (Gretzel U. et. al., 2015). Tamaat isigalugu paasissutissanik attaveqarnermullu teknologinut (IKT) eqqarsarluarluni takornarialerinermut digitalinngorsaanermullu tapersersuisussatut ineriartortinnissaanullu pingaaruteqarpoq.

Intelligentimik takornarialerinerup iluani teknologi attaveqaasersuutitut isigineqartarpoq, immikkuualuttumik paasissutissat aaqqissuussaasarnerinnit allaanerulluni. Aammalu qarasaasiap iluani smartimik teknologiit hardwarenik, softwarenik tekonogiinillu attaveqaqatigiittunik ataqatigiilersitsivoq. Tamanna massakkoqqissaaq piviusuni pisunik aammalu atortorissaarutit misissueqqissaarutit nutaaliaalluinnartut atornerisigut inunnik pitsaanerusumik toqqagassiisarpoq, aammalu niueqatigiinnerup iluani sulinerit pineqartillugit. Taamatuttaaq niueqatigiinnerup iluani angusanik malinnaatitsisinnaanermik periarfissanitsitsilluni (Washburn et. al. 2010).

1.2 Smartimik takornariaqarfeqartarnerup suna siunertarivaa; illoqarfik smarteq sunaava?

López de Avilas malillugu (2015, n.p.) smartimik takornariaqarfik tassaavoq tikitassaq pilerinarluinnartoq nutaaliaasumik teknologi atorlugu attassiinnarsinnaanerup ineriartornissaanik iluaqut, piffik kikkunnit tamanit orninneqarsinnaanngortillugu takornarissallu misigisassaannik pitsaanerulersitsisoq. Teknologiip pulaartut ajornannginnerusumik sumiiffiup avatangiiserisaanut peqataasinnaanngortittarpai, sumiiffimmilu najugaqartut inuunerannik pitsaassutsimik qaffatsitsisarluni.

EU-mi intelligentimik attassiinnarsinnaanermillu takornarialerinerup ineriartortinnissaanut Europa-Kommissioni marlunnik unammissutissanik inerisaanikuuvoq: European Capital of Smart Tourism aammalu Europen Green Pioneer of Smart Tourism. 

Suliniutip European Capital of Smart Tourism, 2018-imi saqqummersinneqartumi, europamiut illoqarfiisa pitsaassuseqarluinnartumik takornariaqarfittut naammassinninnerat nersorpaat, ukunani immikkoortuni sisamaasuni: piujuartitsisinnaaneq, tikikkuminassuseq, digitaliseriineq, taamatuttaarlu kulturikkut kingornussat, nutaaliorsinnaanerlu. 

Ukiut kingulliit iluinni European Capital of Smart Tourismimi aammalu European Green Pioneer of Smart Tourismimi ajugaanikuusut tassaapput:

• 2019: Helsinki (Finland) aamma Lyon (Frankrig)

• 2020: Málaga (Spanien) aamma Göteborg (Sverige)

• 2022: Valencia (Spanien) aamma Bordeaux (Frankrig)

• 2023: Pafos (Cypern) aamma Sevilla (Spanien)

• 2024: Dublin (Irland) aamma Grosseto (Italien)

• 2025: Torino (Italien) aamma Benidorm (Spanien)

Harrison, B et al. (2020) malillugu smartimik illoqarfik tassaavoq: ”Intelligentimik illoqarfik, illoqarfiup intelligensia pitsanngorsarniarlugu IT atorlugu, inuiaqatigiit niueqatigiinnerullu iluani attaveqaasersuutit atornerisigut paasissutissat misissoqqissaarneqarlutillu paasinartunngortinneqartarmata”. 

Buhalis D., Amaranggana A. (2015) naqissuserpaa, smartimik illoqarfik takornariaqarfiusoq tassaasoq: ”Takornariarnermi misigisassat neqeroorutinik/kiffartuussinernik nammineq soqutigisaq aallaavigalugu tamarmik immikkut pisariaqartitaannik tunniussaqarfiusassasoq pulaartunut pisariaqartoq. Big datamik atuineq eqqortumik kiffartuussinissanut iluarsiissutaasinnaavoq, piffissami eqqoqqissaartumi atuisup piumasaanik tunniussaqarsinnaasarmat”. Atuakkiortullu aamma taavaat, smartimik illoqarfiit takornariaqarnerup iluani soqutigisat pingaarnerit tallimat ilanngukkaat: naalakkersuisoqarfiit, takornarialerisut peqatigiiffii, nunaqartut, takornarissat, avatangiiserlu. 

Faur M, Ban O. (2021) naapertorlugu smartimik takornariaqarfiit takutikkaat ”IKT aqqutigalugu takornarissat pisariaqartitaat takornarialerisullu kiffartuussiviinik aammalu sumiiffigisami oqartussat soqutigisaannik ataqatigiissitsilertartuusoq”. 

1.3 Smartimik takornarialerisarnerup immikkuualuttortai

Teknologi: Smartimik takornarialerinerup qiterisaanik pilersitsisuuvoq, isumalluutit soorlu uku app-it, maluginiutit, datanut misissuutit digitalimillu sullissiviit atornerisigut.

Piujuartitsineq: Avatangiisinut mingutsitsinnginnissamik iliorneruvoq, akisussaassuseqartumik takornarialerineq aammalu avatangiisinut sunniuteqarsinnaanermik annikilliliinermik pingaartitsinerulluni.

Tikikkuminassuseq: Smartimik takornarialerinerup angalanernut tamanut, timimikkut piginnaassusaat killeqartumillu iliorsinnaanerat uniffiginagit, peqataatitserusuttuullunilu ilorrisimaarnartitserusuttuuvoq. Angalasut pisariaqartitaannik qulakkeerinnittunik takornariaqarfiliorusussuseqarnermik siunertaqartuuvoq.

Kulturikkut kingornussat: Smartimik takornarialerinerup teknologi sumiiffimmi kulturinut aammalu piffinni kulturikkut kingornussat piujuaannarnissaannut, siuarsarnissaannik itinerusumillu peqataatsitsinissamut atorpaa. Assersuutigalugu smartimik takornarialerinerup augmented reality atorlugu takornarissanut piffiup oqaluttuarisaanermi pingaaruteqarneranik pitsaassuseqarnerusumik paasisaqartitsisinnaavoq.

Getzel U. et al (2015) naapertorlu smartimik takornarialerineq smartimik misigisaqarnermit, smartimik niuernerup silarsuaani pissuseqatigiinnit aammalu smartimik ornitassanit ilusilersugaavoq.

Pam Lee et. al (2020) smartimik takornarialerinerup immikkuualuttortaanik takorluugaqarnerup smartimik takornarialerinerup aggualuttortaasa pingaaruteqarnerinnik naqissusiivoq, soorlu assartuinerup iluani, mamarsakkanik nerisassiornermi, ornigarneqarnerpaani, nalitusiartortitsilluni sullissinermi, unnuiffinnilu pineqartuni.

Smartimik takornarialerinerup tunngaviit arlallit ukkatarivai:

• Tikikkuminassuseq: Peqataatitsisumik angalanermi misigisaqartitsineq, tamanullu tikikkuminassuseqassasoq.

• Piujuartitsineq: Avatangiisinut sunniisinnaanerup minnerpaamiitsinnissaa, aammalu akisussaassuseqartumik takornarialerinermi sulinerup siuarsarnissaa.

• Nutaaliorneq: Data teknologilu nutaaliortut atorlugit periarfissanik naleqqussaajuarlunilu pitsanngorsaajuartut atornerisigut ineriartortitsinerit.

• Suleqatigiinneq: Pissuseqatigiiaat kattusimanerinnik pitsaalluinnartunik naammassisaqarnernik pilersitsinerit, tamanna pisortanik-namminersortunik suleqatigiinnik, inuiaqatigiinnik peqataatitsinerit, aammalu qitiusunik suliaqarfinnik agguataarinninnerisigut peqataatitsinikkut qulakkeerneqarnerisigut.

• Inummut naleqqussaaneq: Angalasunut kiffartuussinernik tulluarsakkanik aammalu paasissutsissanik neqerooruteqarneq.

• Oqinnerulersitsineq: Angalasut misigisaannik ajornannginnerulersitsineq, aammalu takornarialerinerup iluani oqinnerusumik ingerlatsinermik pitsanngortitsineq.

1.4 Smartimik takornarialerisarnerup takornarissanut takornariaqarfinnullu iluaqutissartai

Takornarissanut iluaqutit

• Siunnersuutit inummut naleqqussakkat: Ornitassanut, susassaqarfinnut neriniartarfinnullu takornarissap piumasaanut naleqquttunik tulluarsakkanik siunnersuuteqarnerit.

• Massakkoqqissaaq pisumi paasissutissiinerit: Angalaffissat qanoq innerinnik, tamanut assartuussissutinik, biilit uninngaartarfiinik atorneqarsinnaasunik taamatuttaarlu piffissami tassanerpiaq pisussanik takornariaq paasissutissiissutinik pisassaaq. Massakkoqiissaaq katersugaasivimmi paasissutissanik nutserussunneqarnissamut, piffissap sivikitsup iluani takornarialerisitsisoqarluni angalanissamut inniminniinissamut, piffigisami neriniartarfinnik innersuunneqartunik paasissutissiiffigineqarnissamut imaluunniit ajornartorsiutinik unnerluussinernik mobiltelefoni imaaliallaannartumik nutserisarnerisigut atorneqarsinnaavoq.

• Ajornaquteqanngitsumik inniminniineq akiliinerlu: Angalanissami pisariaqartitat tamarmik ajornanngitsumik suliarineqassapput – applikationinit immikkut sanatitanit aallaavilinnit.

• Isumannaallisaaneq pitsanngorsagaq: Avatangiisimik isumannaatsumik pilertoqaqqullugu piffissami tassanerpiami isumannaallisaanermik nutarsaaneq, sillimaniarnissamut kiffartuussissutinut iseriaannaanerit, aammalu crowd management-systemit atoruminarsakkat iserfigisinnaanerisigut.

Ornigassanut iluaqutit

Smartimik takornarialerineq sakkussanik aaqqiissutissanik tunniussaqartuuvoq, ornitassat pilerinarnerulernissaannut, attassiinnarfiusinnaanissaannut oqinnerulersitsiviusumillu takornarissat sunniisinnaanerannik aqutsisinnaanissamut periarfissiilluni. Taamaaliorneq avatangiisinut illersuinermut iluaqutaassaaq, kulturikkut kingornussat piujuaannartinneqassapput, sumiiffinnilu aningaasaqarnermik qaffatsitsissalluni.

• Pijuartitsineq pitsanngorsagaq: Smartimik illoqarfiit takornarialerinerup iluani teknologi isumalluutinik atuinernik nakkutiginninnermut, silap pissusaata ajornerulersimaneranik takussutissanik annikillisaanermut, taamatuttaarlu avatangiisinut ajornerulersitsinngitsumik sulinernik qaffatsitsinernut atorpaat. Tamanna ilaatigut intelligenti atorlugu imerterissutinut, pinngortitami imermik sipaartitsisunik, taamatuttaarlu suliniutinut elektriskimik assartuussinermut tapersersuisunik imaqarpoq.

• Datanit aqunneqartunit aaliangiineq: Smart teknologi aqqutigalugu illoqarfiit takornarissat piumasarisartagaannik, ileqquinik utertitsiffiginninnerinnillu (feedback) datanik pingaarutilerujussuarnik katersisinnaapput. Taakku datat takornarissat misigisaannik, attaveqaatinik tuniniaanermilu periusissianik paasissutissanik pitsanngorsaalluni atugaasinnaasunik tunniussaqarsinnaapput. EU-p takornarissat orniguffigisartagaat pillugit datanik atuinissamut najoqqutassiaani itinerusumik paasissutissanik aallertoqarsinnaavoq.

• Tikikkuminassuseq pitsanngorsagaq: Smartimik takornarialerineq tamanut peqataatitsisumik misigisaqartitsinissamik ujartuissavoq, angalasut piumasaat piginnaasaallu aporfiginagit. Tassa tigussaasut attaveqatigiinnikkullu akornutaasinnaasunik piiaanikkut tikilluaqquserpalaartumik silaannalimmik pilersitsinissamik siunertaqarmat. Assersuutissatsialak tassaavoq: Malaga Spaniamiittoq, European Smart Tourism Award 2019-imi tikikkuminassutsimut suliniuteqarluarnerminik nersornaasigaasoq.  

IMMIKKOORTOQ 2: Takornarialerisitsisarnerup iluani digitalisering pillugu paasinninneq

 2.1 Takornarialerinermi digitaliseringi suua?
 2.2 Takornarialerinermi digitaliusumik sakkorisat
 2.3 Takornarialerinermi teknologiinik atuinermi iluaqutit

2.1 Takornarialerinermi digitaliseringi suua?

Verhoef et al. (2021, Bekele, H-p aamma Raj, S.-p 2024-imi imatut issuarpaat) digitalisering tassaasoq ” teknologip atorneratigut niuernerup iluani ingerlaatsinik pioreersunik pitsaanerulersitsillunilu allannguisoq – matumani siammarterinikkut, attaveqatigiinnikkut atassuteqaatinillu aqutsinikkut – siunertaralugu aningaasartuutinik annikillisaanissaq ingerlaartunillu pitsanngoriaateqartitsinissaq, sullitap misigisaanik pitsanngoriartitsiffiusussamik. Digitalimut alloriarneq digitalip allanngoriarujussuarnerata killiffigisaanik takutitsivoq, suliffeqarfiup misissorsinnaasaa, allannguinermillu imaqarluni, aammalu nikinnerujussuarmik imaqarluni, nutaaliamik niuernerup iluani ilutsinik inerisaanissamik aqqutissiuussilluni.”

Verhun A. et al. (2022) naapertorlugu digitalimik teknologi hotelinut takornariartitsisartunullu pingaarutilittut inissisimavoq, taakkulu susassaqartutut qitiusut sukkasuumik ineriartornissaannut aqqutissiuusseqataalluni. 

2.2 Takornarialerinermi digitaliusumik sakkorisat

Hotelini angalatitsivinnilu digitaliusumik sakkorisat ilaatigut takornarialerinerup iluani digital atorlugu pilerisaarinermik imaqarpoq, angalanissamut nittartakkatigut suliffeqarfiit onlinekkut najuutsinneqarlutik, onlinekkut ujaarlernermi atuisut digitalikkut susassaqartinneqarnerat, onlinekkut inniminniinerit aammalu angalanissamut pilersaarnermi teknologiinik atuineq – aammalu nittartakkakkut inuit naapittarfiinik atuinerit pineqartillugit (Verhun A. et al. 2022).

Smartimik takornarialerineq digitaliusumik teknologiinit assigiinngitsuneersuullunilu suleriutsineersuuvoq, taakkulu intelligentimik pissuseqatigiiaartunik pilersitsiniarnermi aporfeqanngitsumik ilanngutitinneqarlutik, soorlu:

Mobilini applikationit

• Angalanermi misigisassanut pilersaarusiornerniit, tulluarsagaasunillu siunnersuinerniit, atoruminartunik kortinut, nerisassanut inniminniinissanut torraqqinnaanillu immikkuullarissunut angalaarnernut misigisassarsioraanni – angalanissamut app’it nutaajusumik angalasartunit pinngitsoorneqarsinnaajunnaarneri tassuuna ersiuteqarput. Inniminniinernut aammalu korteqanngikkaluarluni akiliinissamut aamma ikorfartuutaasarmata.

• App’it atorlugit illoqarfiit ajornaquteqanngitsumik takornarissanut aqqutissiuussisinnaasarput. Paasissutissanik naleqquttunik ingerlatitseqqiisarput, unammillernartullu sukkasuumik aaqqiissuteqarfigisinnaasarlugit. Tamanna tamanut aaqqiagiinngissuteqanngitsumik misigisaqarfiusarpoq. Smartimik illoqarfiit namminerisamik app’iutitik nittarsaattarpaat. Tamakkua assigiinngitsorpassuarnik imaqarsinnaasarput, soorlu takornarianut immikkut kulturikkut paasissutissanik, tamanut angallaffiusunut angalaffissaannik tikikkuminartuunerinik, pisoqarfiusunullu assigiinngitsunut paasisaqarnissanut imaqarluartarmata.

Atortut imminnut attaveqaqatigiinnerat (loT)

• loT tassaavoq atortunik ataqatigiilersitsineq aammalu qanimut attaveqatigiinneq. Smartimik malugisaatit, attaveqarfiit intelligentiusut, datanillu misissueqqissaarnerit aallaavigalugit illoqarfiup attaveqaasersuutaani katuguteqqapput. Taakkuami massakkut pisumi paasissutissanik angallannermi piffimmilu ileqquusunik, avatangiisinut atukkanut, isumalluutinillu paasissutissiinernut katersisuummata. loT peqqutaalluni angallannermi kinguaattoortoqarpat oqarasuaatikkut paasitsinneqarsinnaasarputit imaluunniit takutillugu sikkilit qassit dockingstationimi atorneqarsinnaanerinnik paasitinneqarsinnaasarlutik. 

• Taakku IKT-p iluani sakkut smartimik takornariaqarfinnik inerisaanermi qitiulluinnartumik inissisimapput, takornarissat piffimmilu suliffeqarfiit piumasaqaataannut eqaatsumik tusaaniartumillu pinnittarlutik. 

Silassorissuusiaq (AI)

• AI-p ilikkariartupallassinnaassuseqarnera tulluarsarsinnaassuseqarneratalu takornarissanut misigisassanik tulluarsaasinnaanermut iluaquteqartorujussuuvoq. Smartimik chatbotsit pisuusaartitamillu ikiortit angalasunut massakkorpiaq tulluarsakkanillu ikorfartuinissamik neqerooruteqartarput.

Big Data aammalu Cloud Computing

• Takornariarpassuit millionilikkaat paasissutissarpassuarnik immersuinerat – matumani inniminniinermi paasissutissat, piumasat angalallunilu ileqqut – massakkoqqissaaq pisut suliarineqarsinnaaniassammata cloud computing pisariaqartinneqartarpoq.

• Illoqarfiit big datamik misissuutip atorneratigut takornarissat pissusaannik pisariaqartitaannillu itinerusumik paasisaqarsinnaatitaasarput, pissutsinik siumut takorluuilereersinnaammata, ornigarneqarluartartut kiffartuussinernullu tunngasut atorluarneqarnerpaasartut kinaassusersineqarsinnaasarlutik, taamatuttaarlu pisariaqartinneqartunik qulakkeerinninnissamut inerisaasoqartuaannartarluni.

Augmented Reality (AR)

• AR-i piffimmut pissanganartumut pisitsisarpoq, sumiiffiit oqaluttuarisaanikkut imaqarluartut tassuuna misigisassarsiorfigineqarsinnaasunngortittarlugit. Smartphonennik eqqaassutissiatoqaq tikkuaruk, takullugulu atortuit igalaasartaani taanna uummaarissisoq – paasissutissaqarluartunik pissarsiffiusoq – 3D-nik ilusilersukkanik imaluunniit oqaluttuanik attaveqatigiiffiulluni nassuiaasoq. 

• Kulturikkut pikialaarfinni, soorlu katersugaasivinni eqqumiitsulianullu katersugaasivinni, AR app’it itinerusumik paasissutissanik tunniussaqartarput, saqqummersitanillu tiguarnarnerulersitsisarlutik. AR/VR teknologi aallanngikkaluarluniluunniit sumiiffik pineqartoq misigisassarsiorfigissallugu periarfissaliisinnaalluarpoq.

2.3 Takornarialerinermi teknologiinik atuinermi iluaqutit

Aajuku takornarialerinermut digitaliusunik sakkunik atuisinnaalernissamut iluaqutit takussutissartaat:

• Aningaasaqassutsikkut iluaqutit: Sumi tamaani angalalluni takornariartarnerup (nomade turisme) inerisarnissaanut smartimik illoqarfiit ornigarfigisartakkat pingaaruteqarlutik inissisimapput. Ilisimatusarnerup takutippaa, digitalimik takornarialerineq aaqqiissutaasinnaasoq, kisiannili digitalimik takornarissanut piffimmik qanoq orniginarsaasinnaanermut najoqqutassaqartoqarani. Piviusunik katersilluni ilinniartitsineq (casestudie) kroatiap qeqertai pillugit ilanngutassiaq uani takuuk "Can Digital Nomads Solve the Problem of Tourist Economy? The Case of Croatian Islands" (Peter Gladoić Håkansson, Predrag Bejaković, 2023).

• Tuniniaanermi iluaqutit: Datanik misissueqqissaarneq silassorissuusiallu atorneqarnerisigut inummut ataatsimut angalanermi misigisassanik naleqqussaaneq pineqartillugu assersuutaalluarsinnaasoq aajuna: Inniminniinermi software Zapier-imik Mailchip-imillu sakkulerneqarsinnaavoq, taamaalilluni pulaartunut nutaanut nammineerluni databaseliussalluni. Misigisaqaqqaarnerup aappaaguani e-mailikkut allattuiffissiamik nalilimmik nassitsisoqarsinnaavoq, inniminniisoqaqqinnissaa imaluunniit akikilliliiffiginninnissaq siunertarineqarlutik.

• Atuisunut kiffartuussinermi iluaqutit: AI-p chatbotsii automatiseringiinerlu atorlugit atuisunut kiffartuussineq pitsanngortitaq, tamanna erngertumik akissutinik tapersersuutinillu, taamatuttaarlu angalanerup ataatsimut isigalugu pitsanngorsaatigisarivaa. 

• Tikikkuminassutsimut angusinnaasanullu iluaqutit: Onlinekkut sullissiviit digitalikkullu sakkut amerligaluttuinnartillugit takornarialerisut nunarsuarmeeqataasunut malinnaasunut ajornannginnerusumik attavigisaqarsinnaanngorput, tuniniaanermi angusinnaasat allisarlugit amerlanerusunillu pulaartussanik qammaaniarsinnaanngorlutik.

• Takornarissamut misigisassat: Massakkut piffigisami digitalimik teknologiit takornarissat qanoq pisunik, soorlu festivalinik, misigisaqartarnerinnik paasisaqartitsinerusalerput. Sualuppoq nittartakkatigut inuit naapittarfiinit. Ilanngutassiaq Untold, europap kangiani nipilersornermik festivali anginerpaaq pillugu uani takuuk: Unfolding visitor experiences at music festivals through online reviews (Stoleriu O et al., 2023).

IMMIKKOORTOQ 3: Smartimik takornarialerinermi digitaliseringimilu Best Practicet – piviusunik katersilluni misissuineq (casestudy)

3.1  Suliniut European Capital of Smart Tourism

3.2  Suliniummut Smartourimut attuumassusilinnit suleqatigiiaanit Best Practicet

3.3 DMO Visit Timisoara – massakkut siunissamilu. Smartimik aammalu digitaliseringimi siunnerfigineqartut

3.1 Suliniut European Capital of Smart Tourism

Suliniutip Smart Tourism-p ataani Europa-Kommissioni unammissutsissanik marlunnik saqqummiivoq, EU-mi smartimik piujuartitsisumillu takornarialerinerup siuarsarnissaa siunertaralugu, attaveqatigiinnerillu pitsanngorsarnissaat ornigarfiillu taamatuttaarlu best practicet avitseqatigiiffiusinnaanerat oqilisarnianeqarlutik.

European Capital of Smart Tourismip europamiut illoqarfiisa naqissuserpai pitsaassuseqarluartumik takornarialerinermi ornigarfissatut naammassinnissimasutut. Ukunani immikkoortortani sisamaasuni pineqarlutik: piujuartitsineq, tikikkuminassuseq, digitaliseringi, taamatuttaaq kulturikkut kingornussat nutaaliornerlu. Qinnuteqassagaanni illoqarfigisaq 100.000-it sinnerlugit innuttaassuseqartariaqarpoq. 

Smart Tourism EU-mit suliniutaavoq, massakkuugallartoq Single Market Programmemit (SMP) – siornatigut COSME programimik taaneqartartumit, aningaasalersorneqartoq. Suliniut pitsaaliuilluni suliniuteqarnermit misilittakkaneersuuvoq, tamanna Europa-Parlamentimit siunnersuutigineqarsimalluni Europa-Kommissionimiillu piviusunngortinniarneqarluni.

Smartimik Takornarialerinermi europamiut illoqarfii pingaarnersat – 2025-imi unammineq:

1. Digitaliusumik pulaartarfiit: Bruxelles (Belgien) Lahti (Finland); Las Palmas de Gran Canaria (Spanien); Porto (Portugal); Sakarya (Tyrkiet).

2. Digitaliusumik illoqarfiit assingi: Lviv (Ukraine)

3. Attaveqatigiinnermi silassorissuusiamik atuineq: Kaunas (Lithuania); Torino (Italy).

4. Digitalimik applikationit pulaartut misigisaannik pitsanngortitsisut: Braga (Portugal); Gaziantep (Türkiye); Genoa (Italy); Konya (Türkiye); 

5. Digitalimik angalanerit illoqarfinnillu paasisassarsiornerit: Coimbra (Portugal); Klaipėda (Lithuania); Messina (Italy); 

6. Piviusuusaartitamik illoqarfinnik paasisassarsiornerit: Braga (Portugal); Coimbra (Portugal); Skopje (North Macedonia); Torino (Italy); 

3.2 Suliniummut Smartourimut attuumassusilinnit suleqatigiiaanit Best Practicet

Ataani takuneqarsinnaavoq, ukiut ingerlanerini Smartour-suliniummut peqataasarsimasut suleqatigiaat allattorsimaffiat naatsoq, taamatuttaarlu digitalimik pitsaasumik takornarialerinermi, piffinnilu inuiaqatigiinni ineriartortitsinerini sullissinerat.

1. Iurban.es – Teknologi aqqutigalugu takornarialerinermi ornigassanut inerniliussaq 

Peqatigiiffik: lurban, teknologiskiusumik aallarnissaasoq Malagami Spaniamiittumi.

Siunertaq: Takornariaqarfinnik ornitassaasunik immikkuullarissunik sakkoqarluni silassorissuusiaq atorlugu ilivitsumik avatangiiseqalersitsinissaq.

Inernerit inerniliussallu: https://iurban.es/

• Sullitap imarisaanik web aamma web app’inik modulinik pilersitsineq.

• Nittartakkami silassorissuusiaq atorlugu oqaatsinik assigiinngitsunik 95-inik atuisinnaassuseqartumik apeqqutinik ingerlataqarneq.

• GPT-teknologi atorlugu angalanissanik pilersaarusiorneq, angalasussap ilisarnaatai atorlugit akunniffissamik tulluarsaasartoq.

• Cicerone Digital Informer GPT-lik: atortorissaarutip igalaasartaa atoruminassusilik, piffiup suuteqarneranik isiginnaagassanik assinillu takutitsisinnaasoq.

• Digitalimik takornariaqarnikkut allaffeqarfik, kiisalu paasissutissiisarfik: ammasarfiit avataanni paasissutissiisinnaasoq, kiisalu videonik immiussanik paasissutissanik assiginngitsunik agguaasinnaassusilik.

• Digitalikkut angallassinikkut, immiussatigut angallassisartunut, kiisalu avatar-inik taakkartorneqartartunik angallassisartunik inerisaaneq.

Uani takusaqarnerugit https://iurban.es/

2. Boundless Life – Digitalikkut sumi tamaani angalasunut taakkulu ilaqutaannut ataatsimuulersitsineq

Peqatigiiffik: Boundless Life

Siunertaq:

Nunarsuaq tamakkerlugu sumi tamaani angalaartunut taakkulu ilaqutaannik ataatsimuulersitsineq. Ilaqutariit 300-nik sinnillit peqataapput, meeqqat 600-inik amerlanerusut, angalasut misigisaminnillu avitseqatigiiffiusoq.

Massakkut killiffigisaq: 20-it pallillugit ilaqutariit Ermoupolisimi (Grækenland) najugaqarput, katillugit 80-it missaannik amerlassuseqarlutik. Pilersaarusiaq Canadami 2021-imi inerisarneqarpoq.

Naammassisat sakkorisallu:

• Sulliviit ilinniartitsiviusut: Moodle, Canvas, Blackboard.

• Suleqatigiinnissamut sakkorisat: Google Workspace, Microsoft Teams, Slack.

• Nalilersuineq utertitsiviginninnerlu (feedback): Google Forms, Kahoot!, Turnitin.

Nunarsuarmi sumiiffigisat: Sintra, Portugal/ Syros, Greece/ Tuscany, Italy/ Bali, Indonesia/ Kotor, and Montenegro.

Uani takusaqarnerugit https://www.boundless.life/

3. Gijón Smart Cities Knowledge Chair – Asturias, Spanien (2019)

Peqatigiiffik: Gijón DemoLab, gijondemolab.es/ https://gijondemolab.es/ 

Siunertaq: Eqaatsumik piujuartitsisumillu iluaqutinik atuinerit, taamatuttaarlu innuttaasunik peqataatitsinikkut illoqarfimmi innuttaasut inuuniarnerannik pitsanngorsaanerit.

Digitalikkut naammassisat suliniutillu: Teknologiinik attaveqasersuutinillu Gijón Smart Cities Knowledge Chair inerisaasuuvoq, taakku smartimik illoqarfinnik sullissivinnik ikiuutaallutik.
Qitiusumik suliniutit ilai makkuupput:

• Onlinekkut sulliviit ilinniartitsiviusut: Qaqugukkulluunniit sumiikkaluaraanniluunniit sammineqarsinnaasunik Smart cities pillugu pikkorissaanertalinnik ilinniartitsinermilu atortussanik digitalimik ilinniartitsivinnik sulliviliorneq.

• Atortut attaveqaqatigineqarsinnaasut: Piviusuusaartitsisartunik ilusilersuutinillu inerisaaneq, ilinniartut immikkullu ilisimasallit inerniliussassanik misileraanerminni atorsinnaasaat, soorlu nukissamik pilersaarusiornerup aammalu angalanernik aqutsinerup iluinni. Piviusuusaartitami siammasissumillu piviusunik misigisaqarnerit: VR-ip AR-illu atornerisigut illoqarfiit avatangiisaannik aammalu piujuartitsinissamut unammillernartunik aaqqiissutissanillu paasisassarsiorluni piviusumiittuusaarnerit misissorneqarsinnaallutik. 

4. CitCom.AI, 2023–2027

Peqatigiiffik akisussaasoq: Valenciap illoqarfiup isumalioqatigiiffia Valenciami CitCom.AI-hubbimut aaqqissuussisuuvoq, tamanna illoqarfiup smart citynngornissaanut iliuuseqarnerup ilaanniilluni. https://citcom.ai/ 

Siunertaq: CitCom.AI-suliniut europamiusut silassorissuusianut (AI TEF) smartinik pijuartitsisussanillu illoqarfinnik aammalu piffinni inuiaqatigiinnut (SSCC) misiliinernut aammalu misileraanernut kateriffimmik neqerooruteqartuuvoq. Valencia Hubbimi takornarialerinermik aqutsineq AI-mik atuineq sammineqartuni qitiulluinnartut ilagivaat.

Naammassisat nutaaliallu atorneqarnerat: Suliniut inerniliussanik uku iluanni ilanngussaqarpoq: Timitalimmik facilityservicesit; Piviusuusaartitamik facility servicesit; Algoritmenik inerisaaneq tatiginassusaanillu misissuineq; Inatsisinik ileqqorissaarnissamullu siunnersuineq; Inuiaqatigiit sunnigaanerinnik nalilersuinerit; Periarfissanik ilisarinninneq nalilersuinerlu; kiisalu pissuseqatigiiaat iluanni iliuuseqartatunik naleqquttunik peqataatitsinerit.

5. Geoportal Bar kommunemut, 2022

Pitsaasumik sullissinermi peqatigiiffik akisussaasuusoq: Bar Kommune, AGS, Novi Sad, Serbien suleqatigalugit – suliffeqarfik software iluani inerniliussassanik inerisaanissamik geoinformatikimillu kiffartuussissutinik immikkut ilisimasalik
https://geoportal.bar.me/geoportal 

Siunertaq: Geoportal nutaaliaalluni applikationiuvoq kommunep kiffartuussineranik ataatsimut aaqqissuussamut katersisuulluni. Paasissutissanut pingaarutilinnut innuttaasunut takornarissanullu ajornaquteqanngitsumik, sukkasuumillu iserfigineqarsinnaanngortitsilluni, ilutigisaanik piffimmi ulluinnarni aqutsineq ikorfartuutigalugu ingerlasuuvoq.

Naammassisat: Uani pitsaasumik sullissineq takutippaa, Geoportal, piviusuusaartitamik paasissutissiinertalimmillu illoqarfiup takusassartaanik ersarissaanerisigut. Aammalu sumiiffinni kateriffiusunik tamanik isigisinnaanngortitsivoq, ukua iluinni: takornariaqarneq, kultuuri, oqaluttuarisaaneq, aliikkutassat, timersornerillu eqqarsaatigalugit. Immikkut taakkartorneqarsinnaasoq tassaavortaaq: Starir Bar kiisalu pallittaalisaa takornarissanut takornariartitsinikkullu 3-D-mik malinnaavigineqarsinnaaneri isumalerujussuummata.

6. Window2Bar – smartimik takornarialerinerup pitsanngorsarnissaanut iBeacon-teknologiimik atuineq 2020

Pitsaasumik sullissinermi peqatigiiffik akisussaasuusoq: BSC Bar - Foundation Business Start Center Bar, https://windowtobar.wordpress.com/discover-bar/ 

Siunertaq: Pitsaasumik sullissinerup siunertarivaa Bar-ip smartimik takornarianut orniguffittut ineriartornissaanut tapertaassasoq, tassani intelligentiusumik teknologii aammalu sakkussat atornerisigut, taamatuttaarlu takornarialerinermi atorneqartartunik, kiffartuussinernillu nutaaliaasunik inerisaanissamut tapertaassasoq.

Naammassisat: Pitsaasumik sullissineq 2020-mili Bar-imi atorneqalerpoq, Bar Montenegromi illoqarfiup qeqqani (Nikola I’p illorsua, Vladimirip eqqaassutissartaa, triconchos), ærkebispedømme Bar, illoqarfiup qanganisartaa orpillu olivenertalik pisoqaq.

Montenegromi Windows2Bar smartiusumik takornariaqarnermi sakkutut siullersaalluni atorneqalerpoq, piujuartitsisumillu ITC-mik aammalu iBeaconimik takornarialerinermi atuisuulluni.   

7. Tech Talks: Timisoarami smartimik takornarialerineq, 2022                                       

Pitsaasumik sullissinermi peqatigiiffik akisussaasuusoq: Ilisimatusarfik Politehnica Timișoara (UPT) suleqatigalugit Timisoarap illoqarfimmi isumalioqatigiissitaliaa, piffimmi takornarialerinermi peqatigiiffiit aammalu qitiusumik teknologiimi suleqatigisat.
https://techtalks.upt.ro/iversity Politehnica Timișoara (UPT), suleqatigalugit Timisoara-p illoqarfiup pisortai, sumiiffiup takornariaqarnikkut peqatigiiffiat, kiisalu teknologikkut suleqataasut pingaaruteqarluinnartut. https://techtalks.upt.ro/ 

Siunertaq: Teknologi nutaaliornerlu atorlugit smartimik takornarialerinerup iluani inerniliussassarsiorneq.

Naammassisat: Timisoarami Tech Talksit takornarialerinermik suliniuteqartunut annertuumik sunniuteqarput, smartimillu takornarialerinermut ilisimasaqartitsiniarnermut iluaqutaangaatsiarnikuullutik. Suliniut ukununnga ilanngussaqarpoq:

- Piffinni susassaqartartuni intelligentimik takornarialerinermi toqqammavinnik paasititsinerit eqeersimaartitsinerillu annertusineqarnerat.

- Teknologiinik pisiortortitsisartuinik takornarialerisunillu suleqatigiilersitsinerit.

- Nutaaliaasunik inerniliussanik piviusunngortitsiortornerit, soorlu smartimik paasissutissanik pisiniartarfiit, namminerisamik pulaarnermi app’it aammalu datamik aqunneqartunik aalajangiiniarnermi sakkussat.

- Piviusuusaartitanik Augmented realitynillu misigisassanik ineriartortitsineq, taakku pulaartunut itisilertumik pissanganartumillu oqaluttuarisaanermi piffinnik orniguffigerusutanullu misigisassarsiornissamut periarfissiisuullutik.

- AI aqqutigalugu angalaffissanik siunnersuinerit, taakku pulaartup perusutaanik pissusaanullu tulluarsagaasarlutik.

 3.3 Visit Timisoara – massakkut siunissamilu. Smartimik aammalu digitaliseringimi siunnerfigineqartut

Visit Timișoara – Destination Management Organisation (DMO) tassaavoq pisortatigoortumik peqatigiiffik, Timisoarap nunap iluani nunallu tamalaat akornanni annertuumik periarfissaqarneranik nittarsaassissalluni akisussaasuusoq.

Illoqarfik Timisoara illoqarfissuarpalaartutut takornarianut orniguffissatut nittarsaanneqartarpoq, aningaasaliinissamut illoqarfik kajungernartoq, naalakkersuisoqarfinnut peqatigiiffinnullu piffik orniginartoq, taamatuttaarlu kulturikkut ornigarfittut - oqaluttuarisaanermi nukittuunik naggueqarnera pissutigalugu. 

Iserfigineqarsinnaasoq atuisunut pitsaalluinnartumik misigisitsisartoq aajuna – https://visit-timisoara.com/. 

Tassuuna illoqarfiup takornarialerinermi aammalu kulturikkut kajungernartuinik pingaarnersanik, katersugaasivinnik, qulequtaqartumik angalanerit iserfigineqarsinnaapput. Assersuutigalugu Discover Timisoara, takornarialerisut, pisut, kulturimik kingornussat, oqaluttuarisaanermi paasissutissat – tamatumani 1989-imi mumisitsineq – taamatuttaarlu tamanut assartuutit pillugit paasissutissat, billetit allarpassuarnillu paasissutissanik nassaassat misissorneqarsinnaammata.

Timișoara Worldwide Community Map – digitalimik nunap assinganik inernilersuineq 

Uumap atoruminarsaakkamik suliniutigisap siunertarivaa, Timisoaramiut illoqarfimmullu nunarsuarmi tamaneersut inuit atassusissallugit attaveqatigiinnernillu nukittorsaassalluni.

Nunagisamit ungasissorsuarmiikkaluarluni qanittumiikkaluaraanniluunniit, nunap assingata Timisoramiut illoqarfiullu immikkuualuttortai takuneqarsinnaanngortittarpai.

Nutaarsiassat – pisartagaqalernissamut allatsinnikkut sapaatit akunneri tamaasa Timisoarap kusanarluinnartortai pillugit paasisaqartalerit

Pisuttuarnissamut tunngaviit 900-t

”Sila qanoq ikkaluarpalluunniit Timisoarami paasisassarsiornissannut 900-nik tunngavissaqarputit. Kisitsit taanna tassaavoq illoqarfiup iluani sanaartukkat eqqissisimatitat amerlassusaat, Rumaniami oqaluttuarisaanermi eqqaassutissatoqqanik peqarnerpaaffiusoq. Sanaartukkat tamarmik immikkut oqaluttuassartaqarput. Namminerisamik inissisimaffeqarput. Nassaarineqarnissartillu utaqqiinnarpaat.

Siunissami Visit Timisora smartimik takornarialerinermi takornarialerititsisarfinnilu digitaliseriinermi nutaanik atortorissaarutinik inerisaaniarpoq, matumani:

• Piviusuusaartitami takornarissanut illoqarfiup assinga, tamanna ajornannginnerusumik katersugaasivinnut, operamut, tamanut assartuisarfinnut il.il. billetisisinnaalersitsissammat.

• Digitalimik angalaannartunut takornarialerinermut piffik, tamanna nunanit allaneersunik angalaannartunik ilaqutaanillu pilerinarsaarisuussammat.

World Youth and Student (WYSE) Travel Confederation malillugu digitalimik angalaannartut alliartupiloorput, 2030-ilu nallertinnagu inuit 60 millioninik amerlatigilernissaat naatsorsuutigineqarluni, tassannga 25%-ii ilaqutariinneersuullutik.