Smartimik takornarialerineq innuttaasunilu nutaaliorneq

Innuttaasunik nutaaliorneq suua?

Europa-Kommissioni malillugu innuttaasunik nutaaliorneq ima nassuiarneqarpoq: Isumassarsiat nutaat innuttaasut pisariaqartitaannik naaperiaasartoq, inuit akunnerini ataqatigiilersitsisartoq suleqatigiinnillu nutaanik pilersitsisartoq. Europami nunap ilaani illoqarfittaanilu pisut kingullertigut aarlerinermik pilersitsisimapput – avatangiisimut piujuartitsinerinnarmut tunngassuteqaannanngitsunik, kisiannili aamma inuiaqatigiit pillugit piujuartitsinermut tunngassuteqartunik imaqarmata. Illoqarfiit qeqqani inissiat akitsoriartupiloorput, akissallit ininik pisiortornerisa kingunerisaanik inissiat akii illoqarfiup innuttaasuinit akissarsiakinnernit akilerneqarsinnaajunnaarlutik. Innuttaasut akissakinnerit allamut nuuttariaqartalerput (gentrificering), aammalu pinngortitap pisuussutaanik atuipilunnerit, soorlu imermik; taakkuupput takornariaqarnerup ajornartorsiutaasinnaaneranik tikkuussisut – pinngortitamut avatangiisinuinnaq isiginnigani, kisiannili innuttaasut ulluinnarni atugaannut aamma tunngassuteqarlutik. 

Takornariaqarnermi misigisassaasut sukarsuarnik marlunnik aallaaveqarput: Siullertut tassaavoq: Piffik tikeraarfigisaq. Aappaattullu, innuttaasuni kulturerisap sannaa. Ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu pinngitsuuisinnaaneq akiorniarlugu oqimaaqatigiissaarinissaq suli pisariaqartinneqartoq takuneqarsinnaavoq, matumani ukioq kaajallallugu takornariaqarsinnaaneq, tassanngalu qanoq ukiup ingerlanerani piffissaq aalajangersimasumi takornariaqarujussuartarnermut pinngitsoortitsinaveersaarnissaq, ilutigisaanillu avatangiisit nunamilu najugaqartut pisinnaatitaaffii illersorniarlugit iliuuseqarnissaq. Naalagaaffiit Peqatigiit takornariaqarneq pillugu aaqqissuussaannit ersarissarneqarpoq, takornarialerinerup iluani teknologiikkut siuariartoqareersimasoq, Internet of Things (loT), piffimmi kiffartuussutit, silassorissuusiaq aammalu augmented virtual reality-llu atulereerneqarsimammata. Taakku teknologiit takornariartartut amerlassusaannik aqutsinerisigut, ukiup qanoq ilinerani takornarissat amerlassusaannik kisitsinikkut, tikikkuminassutsip qulakkeerneqarneranit, datanillu annertoorujussuarnik takornarialerisut neqeroorutiminnik pisariaqartinneqartunut, ileqqunullu naleqqussaanissaminnut atorlualersimasaannik katersisoqarnerisigut, avatangiisinut piujuartitsinermut sunniuteqaqataasimammata.

Uani modulimi takornarialerinerup iluani sakkut smartiusut avatangiisinut piujuartitsinerinnarmut tunngassuteqaratik, inuiaqatigiinnik piujuartitsinermik imaqarnerat misissussavarput, matumani inuiaqatigiinnik nutaaliornermik suliaasunik aallaaveqartunik.  

Oqaaseq smart data teknologiinik inuiaqatigiinnillu ineriartortitsinermi sulianut atorneqartarpoq, taakku datat digitalikkut attaveqaasersuutineersuullutik. Datat ingerlaartinneqartut saniatigullu ilisimasanik avitseqatigiissinnaanerit attaveqatigiissinnaanerillu nutaat ineriartortitsinermut peqataalluinnarput.

Naalagaaffiit Peqatigiit takornariaqarneq pillugu aaqqissuussaannit (UNWO) ersersinneqarpoq, teknologiikkut ineriartornerup takornariaqartarnerullu ilusaasa allanngoriartornerannit ataqatigiittoqartartoq. Takornariaqarnerup iluani aallaqqaataaniilli teknologiikkut nutaaliortoqaannavinnikuuvoq – inniminniinermi aaqqissuussaniit, inuit naapittarfiisa iluanni nittarsaassinernut, aammalu nittartakkakkut teknologiinut. Ullumikkut takornarissat paasissutissanut annertoorujussuarnut toqqaannaq mobilertik atorlugu isertariaannanngornikuupput. Tamaattoqarneranilu takornariaqarfiit akillu nikinganeri imaaliallaannartumik misissorneqarsinnaanngornikuupput, inniminniisoqarsinnaajuarlunilu. Aamma angalanermi misigisassat inummut ataasiakkaamut tulluarsarneqarsinnaalernikuupput. Smartimik takornarialerinerup takornariaqarfiit orniginarninngortissinnaavai, takornarissallu soqutigisaat pisariaqartitaallu naapertorlugit misigisassanik pilersitsisinnaalluni. 

Takornarialerinermi inuiaqatigiinnik nutaaliornermi assersuutit:

Case: Couchsurfing inuiaqatigiinnik teknologiikkullu nutaaliorfittut
Couchsurfing teknologiit atorlugit inuit toqqaannartumik isaaviit aqqutigalugit attaveqarsinnaanngortillugillu takornariaqarnerup iluani nutaamik ataqatigiittariaatsimik pilersitsivoq, tassani atuisut pisarneq malillugu takornariaqartarnermit allaanerusumik periutsimik pilersitsisuullutik. Tassani unnuinerit paarlaqaatigiiffiulerput, pulaartitsisullu ulluinnarni inuunerannut peqataasoqalersinnaanngorluni, tamassuma angalanermi misigisat piviusunik inunnullu qanilaarnerusunik imaqalersippai. Isaavik 2020-mi COVID-19-ip mattussinerata kingorna aammalu takornariaqarnerup iluani kingunerititaasut pillugit qisuariarfiginnippoq, tassani isaaviup nittartakkamut app’imullu isertaateqarnissamut atuisunut akiliutissaq atuutilersikkaluarmagu. Taanna atuisut ikilerujussuarnerannik kinguneqarpoq, amerlanerpaat isertaateqarnissaminnut akiliisarusunngimmata. Couchsurfingip taamaasilluni akiliisitsinissamut piumasaqaatiliaraluani atorunnaarsippaa, atuisut naatsorsuutigisaannut aammalu toqqammaviusumik isummap pileqqaarneranut akeqanngitsumik peqatigiinnermik aallaaveqartumik paarlaaqatigiissinnaanermut tunngasunut uterteqqimmagit.



Fairbnb ingerlatseqatigiiffiuvoq, Airbnb qinerusunngikkaanni toqqagassaasinnaasoq, aningaasat sinneqartoorutit piffimmi ataatsimoorussamik suliniutinut nakkartinneqartarput, ilutigisaanik takornarissat sivikitsumik attartugassanut atuinissaannik periarfissinneqartarlutik. Airbnb-mi piffinni misilittakkat naammaginanngitsut assigerusunnagit ingerlatseqatigiiffik malittarisassarpassuarnik ulikkaarpoq. Ingerlatsiveqatigiiffiup sinneqartoorutaani 50%-it inuiaqatigiit iluinni suliniutinut tutsinneqartarput, atuisullu suliniutit sorliit tapersersorneqassanersut taaseqataaffigisinnaasarlugit. Airbnb-mit allaanerulluni Fairbnb-p aningaasaqassutsikkut dataatitik ammasumiitsiinnarpaat. Inisimmavik ataaseq, angerlarsimaffik ataaseq: Inisimmavik ataaseq ataasiinnarmik inimik neqerooruteqassasoq ingerlatseqatigiffiiup taamaallaat akuersaarpaa, matumani tamanna iluanaarniarfittut atupilunneqannginnissaa piniarlugu.


 
 

Wheel the World: tassaavoq isaavik inunnut innarluutilinnut takornariarnermut peqataatitsisinnaanngortitsisoq. Angalanissanik aaqqissuulluaqqissaakkanik neqerooruteqartarpoq, illusisimaffissanik tulluarsakkanik paasissutissanillu sukumiisunik paasinarluarsakkanik aamma tunniussaqartarluni. Isaavik datanut immikkuullarissumik sanaamik immikkoortitsiveqarpoq, atuisut pisariaqartitaminnik, takornariaqarfissaminnik, suffissaminnillu toqqartuilluarniarsinnaaniassammata. Wheel the World tulluarsarluakkanik misigisassanik neqerooruteqatarpoq, assersuutigalugu Patagoniami issiavimmik kaasuartagalerluni pisuttuarneq, imaluunniit immamut tulluarsarluakkamik aqqarneq – taamaalillunilu inuit kisimik innarluuteqanngitsut nuannerluinnartumik angalaarsinnaanerannik eqqarsartaaseqarneq unammillerlugu.

Ripple Score by G-Adventure: Angalatitsiveqatigiiffik G Adventures atortorissaarummik Ripple Scoremik sananikuuvoq, tassani aningaasat angalatitsinerminni atorneqartartut qassit illoqarfimmi piffigisaminniiginnartarnersut naatsorsorneqarsinnaanngortillugit. Scoren – procentinngorlugu takutinneqartartoq – takutittarpaa aningaasanik atuinermi innuttaasunit suliffeqarfiit pigineqartunut aningaasat qassit nakkartarnersut, soorlu hotelinut, neriniartarfinnut, takornariartitsisartunullu, matumani nunanit arlariinnit piginiteqartunut tuttartut akerliannik takutitsiniarlutik. Angalatitsiveqatigiiffiup illoqarfigisaminni niuertarfinnit paasissutissat amerlanerpaartaat katersorniartarpaat, angalanerillu tamaviisa audits-ii misissortarlugit, paasiniassagamikku aningaasartuutit qassit illoqarfigisaminni ingerlatitsivinnut tuttarnersut. Assersuutigiinnarlugu Ripple Score 93%-imik inerneqarpoq, tassuuna ima isumaqassaaq: angalanermi aningaasartuutit 93%-ii inuiaqatigiinnut iluanaarutinngorlutik tussimasut. Periutsip taamak ittup suliffeqarfiit mikisut takornarialerinermik ingerlatsisut siuarsartarpai, angalasullu paasissutissinneqarluarlutik periarfissinneqarnissartik periarfissaalersittarlugu – taamaalillunilu ileqqorissaarnissamik piujuartitsisumillu takornarialerinermik ujartuineq ikorfartuiffeqataaffigilersinnaalersimallugu. 

Albergo Difusso -modelip: Italiami nunaqarfiit qimanneqarnikut hoteliliorfigalugit uummarteqqittarpai, taamaalilluni naqqaniit takornariartarferujussuarmik sananissaraluaq pinngitsoortittarlugu. Sumiiffiit inuerunnikut kulturiannik illuliortaasiannillu atatitsiinnarnikkut uummaarissititseqqinnissaq siunertarineqarpoq.

Suliniutip pingaartitarivaa hotelit piffinni ingerlatitsiveqatigiiffinnit kommunenilluunniit pigineqartunit aqunneqassasut, taamaalilluni aningaasatigut inuiaqatigiinnilu iluanaarutit sumiiffimmiiginnarniassammata. Nunaqarfiit, soorlu Santo Stefano di Sessanio Abruzzomiittoq, takornarissanik nutaanik kajungerilersitsillunilu nutaanik innuttaasunitsiterpoq – ilutigisaanik oqaluttuarisaanermit illuliarineqarnikut ileqqullu nunguleraluartut atatiinnarneqarlutik.

Smartimik takornarialerinerup iluani inuiaqatigiinnik nutaaliornissamut suliniutini ilutsit atorneqartartut

Smartimik takornarialerinerup iluani angalanermi misigisassani piujuartitsineq, eqaassuseq peqataatitsinerlu siuarsaaqataaffiginiarlugit digitalimi teknologiit atorluartarpai, soorlu Internet of Things (loT), Silassorissuusiaq (AI) aammalu big data. Teknologiit taakku inuiaqatigiinnik nutaaliornermik akugaanni, ilutsit inuiaqatigiit iluinni unamminartuinik ersarissititsilertarput, angalanermilu misigisassanik pitsanngortitassanik saqqummersitsisarlutik. Smartimik takornarialerinerup iluani inuiaqatigiinnik nutaaliornissamut periutsini ilutsit atorneqarsinnaasut arlaqarput – amerlasuullu siuliini assersuutitut saqqummiussuutereernikuuagut.

Pisortat-Namminersortut-Innuttaasut Suleqatigiiaat (OPLP (offentligt-privat-lokalsamfunds partnerskaber)

Naalakkersuisut, suliffeqarfiit teknologiilerisut innuttaasullu akunnerminni smartinik inuiaqatigiinnilu immikkuualuttortat iluinniittunik akulerutsitsillutik suleqatigiinnerat:

Assersuut: Barcelonap "Turisme de Barri"-ia 

Uumap app’ip datanik misissueqqissaarut atorlugu piffinnit inunnik ulikkaaveqqasuniit (soorlu La Rambla) takornarissat piffinnut ilisimaneqarpallaanngitsunukartittarpai. Piffimmi suliffeqarfiit najugaqartullu app'i atorlugu suleqatigiittarput, taamaasillutik piffinni aalajangersimaqqissaartumi misigisat pitsanngorsaavigalugit – soorlu sumiiffimmi assassorissat peqatigalugit workshopertitsineriisinnaallutik. App’i takornariaqarujussuarnissaraluamut annikillisaaqataasuuvoq, ilutigisaanillu aningaasat iluanaarutit naapertuunnerusumik agguarneqalersillugit. Crowdsource dataneersut atorlugit piffiit orninneqarpiarneq ajortut sumiissusersisarpai, piffimmilu NGO-nut attaveqartarluni, NGO-t taakkununnga orninneqarpiartanngitsunut sumiiffimmi takornariartitsisartunut innersuussillutik inerisaaqataasarput. Suliniutip siunissaq qaninneq ungasinnerlu eqqarsaatigalugit piujuartinneqarnissaanut pisortat pingaaruteqarluinnarput, inerisaqqinnissaanut ingerlanneqarnissaanullu aningaasatigut teknikkikkullu tapersersuisinnaasuummata. 

Kisianni qanoq suliniutit taakku pinngorpat, aammalu Turisme de Barrimi suut anguniarneqapat?

Barcelona ukiumut 30 millioninik takornariaqartarpoq, tamannalu unammillernartunik arlariianik pilersitsivoq:

  • Illoqarfiit inunnik qammeqqasut, sualuppoq illoqarfiit qeqqini.

  • Ininut akiliutit qaffakkaluttuinnartut piffinnilu najugaqartut allanut nuuttariaqalernerinnik nukingeertitsinerit.

  • Kulturip kimikillisinneqarnera, tammajuitsunik souvenirinik pisiniarfiit piffinni ingerlatsisuusunik inangiigaluttuinnarnerat, illoqarfillu takornariarpassuaannarnik inoqaraluttuinnartutut isigineqaleraluttuinnarnerat.

Taakku tunuliaqutigalugit illoqarfimmi siulersuisut aalajangerput peqatigiiffinnik, suliffeqarfiaqqanik kulturilerisartunillu suleqatigiilersitsiniarlutik, makkuninnga paasisaqarniassagamik:

  • Sumiiffiit kulturikkut naleqarluartut ornigarfigineqarnerli ajortut.

  • Sumiiffiit iluatinnartut, soorlu oqaluttuarisaanerup ingerlanerani sulliviusimasut, isiginnaartitsisarfiit namminersortut, neriniartarfiillu ilaqutariit namminneq ingerlataat.

  • Workshopertitsilluni innuttaasut namminneq angalaartitsinissaminnut, sammisaqartitsinissaminnullu ilusilersuinissaannik periarfissikkumallugit. 

Iluarsiissut nittartagaq/app’eq (turismedebarri.cat) suliarineqassasoq siunnersuutigineqarpoq, makkuninnga imaqartoq:

  • Nammineq nassuiaasoqarluni takornariartitsissutit, soorlu ”Modernistisk Sants” aammalu ”Poblenous industrielle arv”.

  • Piffinni takornariartitsisulerluni misigisaqartitsinerit, soorlu vermouthimik ooqattaarinerit immaqaluunniit annoraaminiliortarfinnut takornariartitsinerit.

  • Smart datat atorlugit tikeraat sumiinnerinik nalunaarsuinerit, taamaaliornikkullu tuniniaanerit siammasissumik aaqqissortarlugit.

App’imi unammillernartut isornartorsiugassallu makkuupput:

  • Digitalikkut piginnaasarineqartunut tunngasut: Utoqqaanerit takornariaqarnermut tunngasunik app’init sanaajusunit atuinissartik paatsiveerusimaassutigisarpaat.

  • Gentrificeringertoqaratarsinnaanissaanut aarlerineq: Illoqarfiup iluani piffinnut ”ilumoortunut” soqutiginninneq annertusippat killormoortuanik sunniuteqaratalersinnaaneranut aarlerineq, najugaqartut allanut nuuttariaqalernissaannut tunngassuteqaleriataarsinnaammat.

Misigitinniagaq tamaat isigialugu ajunngilluinnaraluartoq, angalasut ilaannut tulluarneq ajorpoq. Taamaattumik illoqarfimmi siulersuisut digitalip saniatigut tikeraat digitalinik atuisinnaanngitsut eqqarsaatigalugit nunap assiinik naqitanik paasiniaasarfinnillu pilersitsiortortariaqartarput. 

Illoqarfiit allat takornariaqarfiusartullu assingusaanik suliniutinik pilersitsisarput, soorlu Amsterdamimi paasititsiniut ”Stay Away” assersuutaalluarsinnaasoq. Paasititsiniutip siunertarisaa imaappoq: Takornarissat Red Light Districtimit allanut ornigarneqarpallaartanngitsunut kultureqarnerusunullu saatitsiniarsarinissaq.

Takornarialerisarfiit piujuartitsisartut (cirkulære turismehubs) digitalikkullu inunnut nuttaqattaartartunut nunaqarfiliat piviusumi illoqarfeeqqani nunallu ilaanni susassaqartitsilersinnaallutillu uummarissititsisinnaasut

Suliniutit taakku marluk ataatsimoortillugit ilisaritinneqassapput, imminnut ataqatigiilluinnaramik, ilutigisaanillu imannak isikkoqarlutik: Pisortat-Namminersortut-Innuttaasut suleqatigiiffiattut isigineqarsinnaagamik. Piujuartitsisumik takornariaqartitsinissamut alimasissumiillu sulisoqarnissamik orniginarsaaniaraanni, piffinni aningaasaqassutsimut tapertaasinnaallutillu inuerunnikuni najugaqartitsileqqissinnaanissamut iluaqusiisoqarniassappat, ukuninnga marlunnik suliniuteqartoqartariaqarpoq:

 

 

Ataavartussanik nukissiuutinik pilersitsinerit.

Kaaviaartussanik suliniuteqarnissaq, eqqagassanik annikillisaanissaq, atoqqiisarnerup qaffannissaa piffinnilu naleqalersitsinerit.

Piujuartitsineq digitalikkut atuinermik inuunerissaarnissamillu akugaanni, siunissami takornarialerisitsisarfiit ilutsit atortagaat nunap ilaanut ineriartortitsinissamut atorluarneqarsinnaalluarput. 

Takornarialerisitsisarfiit piujuartitsinermik aallussisut pingaarnersartai

Aningaasaqassutsikkut kaaviaartitsinermi periutsinik atuinermikkut takornariartarfiit piujuartitsisunik suliaqartartut tassaapput: Takornariaqarfinni eqqakkanik millisaanissamut suliniuteqartartut, atorluaanernik suliaqartarnernik qaffatsitsisartut piffinnilu inuiaqatigiinnik pitsannguisartut. Pisarneq malillugu takornariartitsisarnerup ilisarnaatigikkajuttarpaa – ”tigujuk-suliariuk-igillugulu peeruk” - akerlianilli takornarialerisitsisarfiit uani pineqartumi ileqqooreersoq atornagu, taakkua kaaviaartussanik ukkatarinnittuusarput, tassa eqqakkat atorluaqqinneqartarlutik, taamaalilluni aningaasaqarnikkut iluanaarutit piffimmiiginnartinneqarsinnaasarlutik.



Assersuut: 

Svart Hotel (Norge) tassaavoq nunarsuarmi nukissiuutinik pitsaasunik siullersaalluni atuisuusoq, seqinermit geotermiskinillu nukissiuutinit ingerlanneqartoq. Hotellip atuinerup pitsaanerpaamiitsinnissaanut loT-it malugisaatit atortarpai, matumani imip atoqqinnissaanut aammalu nerisassanik maangaannartitsinermut nakkutiginninnissamut atortarlugit.

Sunniutai:

Hotelip nunaqavissut piujuartitsinissamut sammivilinnik suliffinnik pilersitsinissaannut ilinniartittarpai, aammalu angalasunik avatangiisinut eqqummaarissunut kajungerilersitsilluni, tamanna piujuartitsinissamut piffimmilu aningaasaqassutsimut iluaqutaalluinnartuulluni.
Imatut takornarialerisitsisarfiit piujuartitsisartut inerisarneqarsinnaapput:

Iliuuseq 1: Piffimmi atorluarsinnaasat unamminartullu ersersinneqassapput

  • Piffiit pilersinneqaqqissinnaasut atorluaqqinneqarsinnaasulluunniit misissorneqassapput.

  • Eqqagassat ingerlaarfii, nukissiuutinik atuineq aammalu sumiiffinni pisariaqartinneqartut ersarissarneqassapput.

  • Kaaviiaartitsisinnaasut misissorneqassapput – ass. nerisassat eqqakkat biogasinngortinneqarsinnaanissaannut tunngassuteqarsinnaallutik.

Iliuuseq 2: Pilersitseqatigiissinnaanissamut susassaqartunik ilanngussineq

  • Sumiiffinni najugaqartut, suliffeqarfiit teknologiikkullu pikkorilluinnartunik pilersaarusiornermi peqataatitsisoqarnissaq siunertarineqassaaq – ass. ilusilersuinissamut workshopertitsinermi peqataasunik ilanngussuinikkut periuuseqartoqarsinnaalluni.

Iliuuseq 3: Smartimik teknologiit atuutilersinneqassapput

  • Nukinnik imernillu atuinernut piffissami tassanerpiami aqutsisinnaasunik loT-inik malugisaatinik ikkussuisoqassaaq.

  • Saaffigisassat nutaat anguniarlugit sakkut digitaliusut atorneqassapput, piffimmi tassanerpiami takornarissat ingerlaarnerat ersersinneqarsinnaaniassammat, il.il.

Iliuuseq 4: Sunniutai uuttortarneqarlutillu oqaloqatigiissutigineqassapput

  • KPI-it (paasissutissiisartut) malinneqassapput, soorlu eqqagassanik annikilliliissutit, piffinni suliffissat CO₂-millu sipaarnerit qulakkeerinneqqullugit.

  • Uppernassuseqarnissaq pillugu allagartartaarnissaq anguneqassaaq, soorlu EarthCheck, Green Key imaluunniit B Corp najoqqutaralugit.

  • Atuisartut qassit digitalinik atuinnginnersut naatsorsorneqassapput, taamaalilluni pisariaqassappat analoginik atuutsitsilernissamut suliaqartoqartariaqarsinnaalluni.

Assesuut: Nunaqarfeeqqanut-angalaaginnartunut nunap immikkoortuini ineriartortitsinermi ingerlatigisassatut inissisimaneri – Madeira (Portugal)

  • Internetinik sukkasuunik, piffinnik suleqatigiiffiusinnaasunik kulturikkullu itisiliiffiusinnaasunik programinik neqerooruteqartarneri.

  • Digitalikkut alimmasissumik sulisartut nammineq kajumissusertik atorlugu nunaqavissunik suleqateqartarput – ass. atuarfinni kodningimut ilinniartitsiartoraangata assersuutaasinnaasoq.

  • Sunniutit: Nunaqarfiit uummarteqqittarpaat, kulturillu assigiinngitsut paarlaaqatigiissinnaaneri siuarsarneqartarlutik


Nunaqarfeeqqat-angalaaginnartunut suliaqartartunut pilersitsinerni pingaarnersartat

Nunaqarfiit taamak ittut piffinni arlalinni pilertortinneqarmata nunap ilaani ineriartorunnaavinnikunik uummarartitsinermut sakkutut atorluarneqaleraluttuinnarput. Alimmasissumit sulisinnaasunik kajungilersitsipput, matumani neqeroorutigineqarluni smartimik ataqatigiinnermut aaqqissuussaanikkut attaveqaasersuutilik, sumiiffinni innuttaasut peqataatinneqarnerigut aammalu piujuartitsisunik takornarialerinikkut malitseqarsinnaallutik.

Angalaaginnartunut nunaqarfeeraliornerni iluaqutit

A. Nunap immikkoortortaqarfiini inukillisaanerit akiorneqarneri

Nunap ilaani innuttaasut utoqqaligaluttuinnarput. Inuusuit nutserarput malitsigisaanillu aningaasaqassuseq apparaluttuinnarluni.

Angalaaginnartunut nunaqarfeeraliornerup inuerukkaluttuinnarneq killormut ingerlatilertarpaa, pikkorilluinnartunillu sulisartunik kajungerilersitsisarluni, sivisuumik piffimmiittarmata nunaqartunullu iluaqutaasarlutik. 

B. Aningaasaqassutsip qaffannera

Angalaaginnartut ininik attartortarput. Sumiiffiup neriniartarfiini nerisarput, neqeroorutinillu atuisarlutik. Tamakkua suliffissanik pilersitsisarput illoqarfimmullu inunnik nutaanik nutsertunik kinguneqartarluni.

Assersuut: Ponte de Lima, Portogalimiittumi 2022-imi angalaaginnartut piffimmi tassaniinnerminni aningaasanik atuinerisa kingunerisaanik suliffeqarfiit isertitaat 20%-imik qaffatsinneqarput.

C. Takornariarpassuaqartarnermut paarlagullugu piujuartitsinermik siunnerfimmik toqqaaneq

Takornariarpassuit akerliannik angalaaginnartut sapaatit akunnerpassui imaluunniit qaammaterpassuit piffinniiginnartarput, taamaalillutillu sanillersuukkaanni avatangiisinut sunniinerat annikinnerusarluni.

Angalaaginnartunut-nunaqarfiliaaqqat attaveqaasersuutinik sumiiffinni iluaqutaasinnaasunik pisariaqartitsipput, taamaasillutik innuttaasunut soorunami malitsigisaannik iluaqutaasussaallutik, ass. nunap ilaani internetimik sukkasuumik ikkussuititsineq.

Ilutigisaanik angalaaginnartunut nunaqarfiliorneq unamminartunik aarlerinarsinnaasunillu innuttaasut akornanni pilersitsisinnaasarpoq, ass.:


Imatut Angalaaginnartunut-Nunaqarfiliaaqqanik (Nomad Village) aallartitsisinnaavutit



Allorfik 1: Piffik piareersimanersoq nalilersoruk

  • Tunngaviusumik pisariaqartitat nassaassaappat, soorlu nakorsiartarfiit pisiniarfiillu?

  • Internetimut attaveqaatinik sukkasuunik peqarpa?

  • Immikkuullarissunik ’orniginartunik’ peqarpa – ass. pinngortitaq, kulturi imaluunniit inuuniarnermut akiliutissat appasissut – angalaannartunut orniginartut tassa suuppat?

  • Eqqissisimaarnissamut nutaanngorsalaarnissamullu periarfissaqarpa? Sumiiffinni innuttaasooreersut inissiaqarsinnaatitaanissaat eqqumaffigineqassaaq.

Allorfik 2: Suleqatigiinnik pilersitsiartuaarit

  • Pisortat-namminersortut-inuinnaallu suleqatigiilluarsinnaalernissaannut piffinni oqartussanik, kommunenik il.il. periarfissat suunersut misissorneqassapput.

Allorfik 3: Pilersaarusiorluakkamik nittarsaassigit

  • Nittarsaassinermi suliniutit immikkuullarissunut eqimattanut aalajangersimasunut inissillugit toraagaqaqqissaartikkit (ass. ”angalaannartut avatangiisinut tunngasunut eqqumaareqqissaartut” imaluunniit ”angalatuut pinngortitamik nuannarinnilluartut”-tut eqimattanngortittarlugit.

  • Sunniilluartartut (influencer) atorluarlugit sumiiffik saqqummersiguk, sumiiffiullu suut immikkuullarequtiginerai siammasissumik ersarissarneqarsinnaanerat anguneqarniassammat.

Allorfik 4: Piffinni iluanaarfissat qulakkeerneqassapput

Iliuusissat:

  • Angalaannartunut piumasaqaatigissavat piffinni innuttaasunut ilinniartitsinissaminnik neqerooruteqassasut, kajumissusertillu atorlugu suliaqarsinnaassasut.

  • Suliniummut sumiiffinni suliffeqarfiit pisiortorfissatut suleqatissatullu peqataatinneqassasut siunniuffigiuk.

  • Isertitat ilaat sumiiffiup inuiaqatigiivinut nakkartussatut aningaasaliissutigineqassapput.

Smartimik takornarialerinermi inuiaqatigiinnillu nutaaliornermi pilersitseqatigiinnerup pingaaruteqassusaa

Pisarneq malillugu takornarialerinermi qulaanit aqunneqartumik iluseqartumik ingerlatsisoqartarpoq, piffinni innuttaasut peqataatinnagit pilersitsisoqartarluni. Akerlianilli pilersitseqatigiinnikkut qulakkeerneqartarpoq aalajangiinermi innuttaasut peqataatinneqartarnerat, suliniutillu piffinni innuttaasunut iluaqutaasussanngortinneqartarlutik. Iluanaarutit piffiit unammillernartuinik aaqqiinerusinnaapput (ass. interneti sukkasooq amigaatigineqartoq), imaluunniit takornariaqarujussuarnermi piffiit aserfallassimasut aaqqiiffigineqarsinnaasarlutik.

Siuliini takoreerparput pilersitseqatigiinneq tassaasoq sakkoq pitsaasoq, pilersitsinissamut inerisaanissamut aammalu ataatsimoorussamik susassaqartullu peqataatinneqarnerisigut nutaaliornermi isumassarsianik pilersitsinermut iluaqutaasuummat. Ataani pilersitseqatigiinnissamut alloriarfissat nassaarisinnaavatit. Ingerlaasia aalajangeqqasuunngimmat illit nammineerlutit tulleriissarnissai aaqqissorsinnaavatit:

Allorfik 1: Unammillernartoq angusassallu ersarissakkit

Assersuutit:

  • Najugaqartut puigunngikkaluarlugit nunaqarfik digitalikkut angalaannartunik ornigarfigineqarusuppoq.

  • Piffimmi NGO-t ataatsimoorlutik naatsiiviliorusupput.


Iliuusissat:

  • Apeqqutinik akineqarsinnaasunik atuillutit misissuissaatit, unamminartullu suussusersinissaanut apersuissallutit (ass. inissianik amigaateqarnerit pineqarsinnaapput imaluunniit internetilunnerit paasiniaaffigineqarsinnaallutik.).

  • Angorusutatit ersareqqissaartut pilersissavatit (”Sumiiffinni innuttaasunut iluaqutaasussanik angalaannartut suleqataasinnaasut kateriffigisinnaasaannik pilersitsinissaq assersuutaalluarsinnaavoq.”).

Allorfik 2: Susassaqartut kikkuuneri paasikkit

Eqqarsaatigilluaqqissaartariaqarpat kikkut pingaarnertut susassaqartutut illit nalilerneritit – allanillu aamma eqimattamut peqataasoqaratarsinnaanera ammaffigissavat. Tunniussaqaqataasinnaasut tamaasa ilanngussinnaanissaat aamma eqqarsaatersuuteqarfigissavatit, aamma siullertut ukkatariniarlugit aaliangiusimasimanngikkaluarukkilluunniit.

Uku susassaqartuusinnaapput:

  • Sumiiffinneersut: najugaqartut, assassortartut, naasorissaasut

  • Suliffeqarfiit: cafét, nunalerisut, suleqataasinnaasut

  • Pisortanit: takornariaqarnermi oqartussaasut, illoqarfinnik pilersaarusiortartut, sumiiffinni aamma/imaluunniit pisortaqarfinnit sinniisut

  • Ekspertit: teknologiinik tuniniaasartut, NGO’t

  • Ilinniarfeqarfiit: sumiiffinni atuarfiit ilinniarfiillu allat


Iliuusissaq:

Qaaqqusissummik soqutiginartumik sanagit aggertussallu amerlanerpaaniassammata pisussaq social mediat aqqutigalugit nittarsaatiguk.


Allorfik 3: Piumasat naapertorlugu pilersitseqatigiinnissamut periusissaq toqqaruk

Allattorsimaffik naqqaniittoq assersuutitaqarpoq – periutsit assigiinngitsut misilittakkit anguniagarisannullu tulluarnerpaaq toqqarlugu. Periutsit allat aamma naleqqusarlugit atorsinnaavatit toqqammavimmut peqataasussanullu tulluarnerpaanngortinniassagakku: 



Allorfik 4: Suleqatigiinnissamut peqataatitsinermik siunertaqartumik sakkut aaqqissuutikkit

Pilersitseqatigiinnerup ingerlanerani isumassarsiat ilanngussuunneqartullu tamaasa allaaseriniarnerini suliap tamakkerlugu isiginissaa ajornarsinnaasarpoq. Taamaattumik qanoq paasissutissat katersussanerlugit aaqqissuutissanerlugillu eqqarsaatigilluartariaqarpatit. Suliap suunera apeqqutaalluni ass. videomik immiussisinnaavutit, digitalikkut suleqatigiinnissamut sakkoq Miro atorsinnaavat imaluunniit isumassarsiat avitseqatigiiffiginerini virtuelikkut allattarfiit atorsinnaavatit. 

Siunnersuutit:

  • Arlaannulluunniit atanngitsunik aqutsisulersorit - pissaaneq oqimaaqatigiinneruniassammat

  • Nutserisut pisariaqartinneqassappata piareersimasuutikkit (ass. nunap inoqqaavinut nutserussisussat)

  • Peqataanissamut aporfiusinnaasut eqqarsaatigikkit: digitalikkut atortunik atuiguit, taava digitalinik atuilluarsinnaanngitsut qanoq ikorfartorneqassanersut eqqarsaatigiuk


Pilersitseqatigiinniarnermi nalinginnaasumik ajutoorfiusinnaasut aaqqissutaasinnaasullu


Allorfik 5: Piviusunngortikkiartuaartitsigit aqqutaanilu aaqqitassat aaqqissorlugit (aqqutaani nalilersuigit aamma nutarsaagit/tulluarsaagit)

Isumassarsiap piviunngortikkiartuaarnera erloqinarsinnaasaqaaq. Taamaattumik isumassarsiaq annikitsortaanit aallartissavat najoqqutassiarlu annikitsukkuutaamik misilittarneqartassalluni, tamakkernissaata tungaanut. Assersuut: Fairbnb siullermik illoqarfinni tallimani atulersinneqarpoq inisimatitsisuniillu utertitsiffigineqartarnerminit (feedback) aaqqissuuteqqinneqarluni. 

Siunnersuutit:

  • Iliuusissat annikitsut aallartiffigikkit (ass. aqqusineq ataatsimi imaluunniit teknologiimik atortorissaarut ataaseq)

  • Datat najoqqutaralugit aqqutaani aaqqiissuteqallattaarit (ass. app’it tikeraartunik sumiissusersisartut atorlugit)


Allorfik 6: Sunniutai uuttortakkit, tulluarsaagit kusassaallutillu

Tamakkiisumik atuutilersivitsitsinnginnermi pingaaruteqarpoq pilersitsiartuaarnermi paasissallugu isumassarsiaq atorsinnaanersoq, sukkut aaqqitassartaqarnersoq qanorlu najoqqutassiaq kusassarneqarsinnaanersoq.

Sunniutaasa uuttortarnerani paasissavatit suut atorsinnaanersut suullu aaqqitassaanersut – imarisaani, periutsimi saaffiginiakkallu kikkuuneri pillugit.

Uuttortaatinut (KPI) assersuutit

  • Aningaasaqassutsikkut: takornarianit isertitat %-ii sumiiffimmiginnartussat (soorlu G Adventures-imi Ripple Score)

  • Inuiaqatigiinni: Sumiiffinni innuttaasut ilorrisimaarnerannik misissuineq

  • Avatangiisinut tunngasut: Eqqagassanik annikillisaaneq (ass. Soneva Resortip 90%-imik atoqqiisarnera)

  • Atuisut sanaamut/kiffartuussummut ilorrisimaarinninnerat

  • Atuisut sanaamut/kiffartuussummut ilorrisimaarinninnerat

Uuttuinerit unammillernarsinnaasunik tikkuussippata:

Uuttuinermi ataatsip arlariilluunniit takutippassuk isumassarsiaq iluamik atorneqarsinnaanngitsoq ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu piujuarsinnaanngitsoq, taava isumassarsiaq eqqarsaatigineqaqqittariaqassaaq. Aaqqissinnaavat imaluunniit pitsanngorsarumallugu nutaanik iliuutsinik ikkussisinnaavutit, imaluunniit misiliutitut suliniummik nutaamik pilersitsisariaqarputit arlalinnillu uuttuisaqattaarlutit – sualuppoq ajornartorsiut ersarinngippat.

Nutaaliorneq ataavaartumik ingerlaarfiunngilaq

Eqqumaffigissavat siullermeernermi tamatigut iluatsittoqartanngimmat. Eqaassuseqartoqartariaqarpoq, periutsip allanngortinnissaanut piumassuseqartoqartariaqarpoq kukkusinnaasoqartariaqarlunilu.

Naggataatigut oqaatigumasat

Modul 7-ip naaneranut killipputit – aqqutaalu imaannaanngilaq! Smartimik takornarialerinerup inuiaqatigiinnillu nutaaliornerup qanoq sumiiffinni innuttaasunik allannguisinnaaneri paasisaqarfigivatit, kulturimik ataavartitsisinnaaneneq aammalu angalanermi misigisat pingaartunngortinneqarsinnaaneri paasisaqarfigalugit. Fairbnb-itut ittut tapersersornissaanut, imaluunniit aningaasaqassutsikkut kaaviaartitassanik pilersitsinissamut imaluunniit sumiiffinni innuttaasut peqatigalugit pilersitseqatigiinnissamut tunngappata allanngueqataanissamut maanna sakkussaqalerputit.

Eqqaamajuk: Takornariarneq sumiiffimmukarnerinnarmik isumaqanngilaq – tikinneranniit pitsaanermik qimannissaanik isumaqarpoq. Taamaattumik nunarsuaq paasisassarsiorfigigaangakku (illilluunniit nammineq avatagiiserisat) pillugu isornartorsiuisarina, ammasumik suleqataasarina nutaaliornissamullu qununngisaannarina. Siunissami angalasarnissat illit akisussaaffigivat!

Paasisassarsiortuarit, nutaaliortuarit – pingaarnerpaatullu: allanngueqataajuaannarit!


Last modified: Thursday, 27 November 2025, 12:59 PM